Ja kun kerta aletaan kouluttautumaan, niin kouluttaudutaan koko rahalla? Eli sunnuntaiaamuna suuntasimme kohti Kuopiota ja yllättävää kyllä, aiheena oli toko. Nyt täytyy kyllä myöntää että sen verran iso ähky tuli noista koulutuksista että nyt pitää ihan hengähtää hetki. Jos ei ole vuoteen käynyt yhdessäkään koulutuksessa ja nyt kahdessa samana viikonloppuna ni johan siinä aivot joutuu niin suurelle rasitukselle että vähemmästäkin pitää huokaista?
Mutta itse asiaan. Lily teki TAAS evl:n paikkamakuun, ja se meni todella hyvin vaikka nyt veiressä olikin koira jonka pää pyöri ja joka oli todella levoton. Huomasin kyllä Lilystä että se muuttui ihan vähän levottomammaksi, mutta siis todella vähän. Ehkä tätä pitää ihan oikeasti alkaa nyt työstämään? Ja tässä liikkeessä huomaa sen että Lily keskittyy todella mahtavasti minun tekemisiin, eikä yhtään kiinnostu muiden käskyistä tai muiden koirien touhuista.
Otettiin ongelmiksi seuruun peruuttaminen ja luoksetulon stopit. Luoksetulossahan meillä on ollut kokeissa ideana "tuurilla ne laivatkin seilaavat" ja hyä on ollut tuuri. Voittajassa se ei vaan enää riitä, nyt pitäisi osatakin. Koska olen käyttänyt sekä suullista että käsipua, täytyisi nyt päättää mitä käskyä alan ihan oikeasti käyttämään. Suullinen olisi tietysti helppo, käsiavussa olisi omat puolensa, mutta en osaa valita?!? No mutta sivupalkkaa kouluttaja suositteli, sillä nyt on ongelmana, kuten arvata saattaa, se että olen liian kaukana koiran mielestä ja siksi se lipuu minua kohti. Toki ongelmana voi olla myös se että olen palkannut koiraa lipuvasta suorituksesta silloin joskus ammoisina aikoina? No kokeillaan tätä, vaikka nauroinkin että kohta kentää on täynnä leluja ja nameja ja miulla ei ole enää mitään taskussa.
Peruuttamisessa oli kolme eri juttua mitä tehdä, ja ongelmanahan tässä on meillä että koira ei pidä paikkaansa. Nyt se opetetaan kulkemaan seisomisten ja pysäytysten avulla, ja se kyllä alkoi toimimaan, ei poikittanut enää ollenkaan niin paljoa. Ja toki tässäkin, yllättävää kyllä, lelu ei ole minulla vaan käytetään etupalkkaa. Tässä vaiheessa Lilyn aivoista kuului enä pieni humina, joten laitoin sen jäähylle ja otin seuraavalle kiekalle Lystin. Harjoiteltiin luoksetulon stoppia, maahanmenoa, istumista, leikkimistä ja hieman seuraamista. Ette muuten ikinä arvaa mitä olen jo alaknut tuolle pennulle opettamaan? No toki sen että ole aivan liimattuna käteeni! No aletaanhan heti tehdä asialle jotain, etten saa tuosta samanlaista takiaista kuin mitä olen Lilystä saanut?`
Katsotaanhan miten käy liikkeiden, ja onko koulutuksesta ollut apua. Aletaan taas harrastamaan myös olohuonetokoa, kun nyt on näitä toistoa vaativia liikeitä aika monta tehtävänä.
Kotiinpäin ajellessa oli aika lähellä päästä vaihtamaan hiippakuntaa, tai ainakin joutua sairaalaan pidemmäksi aikaa, kun joku teiden ritari päätti lähteä vesisateessa mutkassa ohi kahdesta autosta. Mie oli keskimmäisenä ja hieman reaktionopeus joutui koetukselle kun edessäajava auto vetäisi samalla liinat kiinni kääntyäkseen vasemmalle ja mutkan takaa tuli täysperävunullinen rekka. Onneksi sain väistettyä penkan kautta koko revohkan, ja teiden ritarinkin kaasujalka hölleni kummasti eikä enää ollutkaan mitään tarvetta lähteä ohitse. Mutta eipähän muuten väsyttänyt yhtään enää ajella tuon jälkeen!
Ja pakollinen "Lysti matkustaa" loppuhuimennus: Koska olin joutunut ottamaan häkin väliseinä pois poikien tieltä, en laiskana ihmisenä jaksanut sitä laittaa paikalleen vaan tytöt olivat siellä nyt kahdestaan. Takaisin tullessa Lystillä alkoi taas soimaan Antti Tuisku päässä, paadippapiidipaadi nyt voisi alkaa bilettämään, johon portsari Lily ykskantaan totesi että tämä baari on mennyt jo kiinni ja bileet loppuivat sitten siihen. Hyvin opettaa pennulle käyttäytymistapoja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti