tag:blogger.com,1999:blog-34402089537250483212024-02-07T04:17:17.654+02:00BH JK1 PAIM-1 Wirneen Lystikäs Lipsuttaja sekä Wirneen Timanttinen TykinkuulaMarihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.comBlogger328125tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-23624308410066249952021-12-01T04:08:00.001+02:002021-12-01T04:08:21.479+02:00Yhden aikakauden loppu<p> Nyt tuli aika heittää hyvästit kuvat.fi palvelulle. Silloin kun itse kuvasi ja tätä blogia kirjoitti, tuo palvelu oli äärettömän kätevä. Mutta koska maailma muuttuu Eskoseni, oli nyt haikein mielin siitä luovuttava. Onpas hassua kuinka tuollaiseenkin asiaan voi kiintyä, koska olikin yllättävän vaikea laittaa se vahvistusviesti palveluun, että kyllä, haluan tuhota kaikki muistoni. Toki, otin suurimman osan talteen, mutta silti. Tämän päätöksen myötä myös täällä varmasti on jatkossa toimimattomia linkkejä ja kuvia. Mikäli löydät sellaisia ja tahtoisit kuitenkin nähdä mitä siellä on ollut, laita ihmeessä viestiä niin kaivellaan!</p><p>Tämä päätös toki johti tosiaan siihen, että palvelusta oli siirrettävä tiedot muualle. Joka tarkoitti sitä, että ne oli manuaalisesti siirrettävä. Ja ai että sitä muistojen määrää mitä noihin kuviin ja videoihin sisältyikään! </p><p>Samalla nousi kyllä harmitus tätä blogia kohtaan, oon sen verran "vanhanaikainen" että olisi kyllä huippua edelleen kirjoittaa tännekin kuulumisia, eikä aina vaan tuonne instaan tai faceen. Instasta meidät muuten löytää nimellä @aussieneito! Saa tulla seuraamaan, mikäli haluaa hieman reaaliaikaisempaa tietoa elämästämme!</p><p>Mutta yritän saada kirjoitettua meidän lauman kuulumisia myös tänne puolelle, koska paljon on tapahtunut sen jälkeen kun Tuittu asteli elämääni. En toki tiedä, seuraako tätä blogia enää kukaan, kiitos yli vuoden radiohiljaisuuden, mutta kirjoittelenpahan kuitenkin, vaikka sitten ihan omiksi muistoikseni tänne!</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-GUtHPyA9Vs4/YabZCZwfIeI/AAAAAAAAdeA/1nHkWaGjWt4hyAPwbjWunxPnQ0jtYT7tQCLcBGAsYHQ/s2048/20210706_132619.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-GUtHPyA9Vs4/YabZCZwfIeI/AAAAAAAAdeA/1nHkWaGjWt4hyAPwbjWunxPnQ0jtYT7tQCLcBGAsYHQ/s320/20210706_132619.jpg" width="320" /></a></div><br /><p><br /></p><p><br /></p>Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-89279782610523179532020-04-21T10:45:00.000+03:002020-04-21T10:45:04.584+03:00Tervetuloa kotiin Tuittu!<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Pe7yYNvSaKE/Xp6iahSCYWI/AAAAAAAAPtY/aFXQhy0uxwImj6kfSNTBCqROzUthTgfFACLcBGAsYHQ/s1600/20200411_170628.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-Pe7yYNvSaKE/Xp6iahSCYWI/AAAAAAAAPtY/aFXQhy0uxwImj6kfSNTBCqROzUthTgfFACLcBGAsYHQ/s320/20200411_170628.jpg" width="240" /></a>No niin, nyt on pentuarjessa päästy siihen pisteeseen, että esitellään Tuittu myös täällä meidän blogissa. On hieman kestänyt, jo ihan senkin takia, että tiesin kuinka vaikea tämän päivityksen tekeminen tulee olemaan. Koska samalla oli poistettava Lilyn tiedot otsikosta ja tiedoista. Ihan sama kammottava tunne tuli, kun kirjasin Omakoirassa Tuitun omiin nimiini ja samalla merkitsin Lilyn kuolleeksi. Niin lopullista. Yhden aikakauden loppu on todellakin toisen alku. Mutta onneksi on nyt Tuittu Karpow talossa, ja enemmänkin kyyneleet silmissä ovat tulleet nauramisesta sen jälkeen, kun tuo punainen pyörremyrsky saapui raamit kaulassa etuovesta sisään.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Iq-UH-htLhA/Xp6ic1xN2qI/AAAAAAAAPtk/LGP4sXivtGo2SJZ9Reh8uQzgDTH5eApkQCLcBGAsYHQ/s1600/20200412_163508.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-Iq-UH-htLhA/Xp6ic1xN2qI/AAAAAAAAPtk/LGP4sXivtGo2SJZ9Reh8uQzgDTH5eApkQCLcBGAsYHQ/s320/20200412_163508.jpg" width="240" /></a>Mutta siis voihan korona. Sekoitti kyllä täysin koko pentuodotusajan. Aivan täysin ja kokonaan. Koska minullahan oli tarkoitus elää pentulaatikon laidalla jokainen vapaa hetki, mutta koska Uudenmaan karanteeni astui voimaan, niin eihän sitä päässyt ollenkaan pentuja katsomaan. Mutta onneksi Laura piti minut hyvin ajan tasalla pentujen kehityksessä, ja laittoi pentujen elämästä videoita ja kuvia. Mutta olipas kyllä jännittävää, että saadaanko tarvittavat terveystutkimukset tehtyä, ja että saadaanko myöskään pentutestiä tehtyä. Tai että tuleeko ulkonaliikkumiskieltoja, ja tietenkin oma terveyskin mietitytti. Onneksi kaikki nämä kuitenkin onnistuivat, ja vieläpä hienoin tuloksin. Kaikki pennut olivat terveitä ja oikein mukavia luonteeltaan. Ja itsekkään en onneksi vielä ole koronaan sairastunut.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-jAZr7qdOEC4/Xp6idOoKrDI/AAAAAAAAPto/w5n1lcheyF0ACcpM6--F29XKiAS_4eYRACLcBGAsYHQ/s1600/20200416_150835.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-jAZr7qdOEC4/Xp6idOoKrDI/AAAAAAAAPto/w5n1lcheyF0ACcpM6--F29XKiAS_4eYRACLcBGAsYHQ/s320/20200416_150835.jpg" width="240" /></a>Pentutestin jälkeen Laura soittikin ja suositteli minulle Tuittua. Ja luotin täysin Lauran näkemykseen juuri minulle sopivasta pennusta. Tuittu oli ollut reipas, ihmisistä kovin kiinnostunut pentu, joka leikki ja ei paljon elämä ollut hetkauttanut, vaikka joutuikin ihan kokonaan uuteen paikkaan täysin vieraan ihmisen kanssa. Ja nyt se oli totta, ympyrä sulkeutuisi ja minulle tulisi taas punainen lapsukainen kotiin. Tätä piti hieman kyllä sulatella. Koska ei riitä, että pentu on Lystin, mutta että se vielä näyttää ainakin pentuna ihan Wallun kopiolta. Ja se oli jännä, että kerrankin pentulaatikosta ei ollut ketään ns. lempparia noussut, vaan jokainen pentu oli suloinen omalla tavallaan.<br />
<br />
Torstai-iltana kävin hakemassa Millan meille, koska aamulla oli aikainen lähtö. Yöunet jäivät kovin vähäisiksi, kun jotenkin jännitti pennunhaku. Enkä edes käsitä mikä siinä niin kovin jännitti. Sitten olikin jo perjantaiaamu, ja lähdettiin Millan kanssa kohti Tervekoskea, jonne Laura toi pennut ja Lystin. Ja koska korona, niin päätettiin Millan kanssa, ettei pysähdytä matkalla mihinkään huoltoasemalle, vaan ainoastaan pidetään ns. puskataukoja. Lystin ilo oli kyllä käsinkosketeltava, kun pääsi auton häkistä tervehtimään. Ikävä oli kyllä ollut molemminpuolinen.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-LL64dR3tLB8/Xp6ifvaZxgI/AAAAAAAAPt8/DwMndJ32mKMARoB9_e-1CkXgxb4EewN_QCLcBGAsYHQ/s1600/IMG_20200409_160018_002.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-LL64dR3tLB8/Xp6ifvaZxgI/AAAAAAAAPt8/DwMndJ32mKMARoB9_e-1CkXgxb4EewN_QCLcBGAsYHQ/s320/IMG_20200409_160018_002.jpg" width="320" /></a>Sitten olikin aika sanoa myös heipat Hopulle. Ja täytyy kyllä myöntää, että siinä koirassa on vaan sitä jotain. Se oli juuri sellainen koira, jonka kanssa oli äärettömän helppo olla ja mennä, ja jonka kanssa oli ilo treenata. Ihan älytön ikävä on kyllä sitä. Ei olisi paljoa vaatinut Lauralta, että olisin lähtenyt neljän koiran kanssa kotiin. Hoppu on vaan Persoona isolla peellä. Aivan mahtava koiruus. Toivotaan että aika meillä oli Hopusta yhtä mukavaa, kun minusta.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-d6SXSFC_bC0/Xp6idY5wuEI/AAAAAAAAPts/Mzt_Gz9FjgoD6IJk1YmqDUoafGmVWGCPACLcBGAsYHQ/s1600/20200417_140230.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-d6SXSFC_bC0/Xp6idY5wuEI/AAAAAAAAPts/Mzt_Gz9FjgoD6IJk1YmqDUoafGmVWGCPACLcBGAsYHQ/s320/20200417_140230.jpg" width="320" /></a>Mutta Hopun tilalle saatiin konttiin Tuittu ja Torsti. Tuitun nimihän tuli pentulaatikkonimestä, ja se vaan jotenkin kävi niin hyvin koiralle, että vaikka miten yritin makustella muitakin nimiä, niin Tuittu vaan nousi sieltä koko ajan esille. Ja viimeinen niitti nimen valintaan oli muumien tarina Tuitusta:<br />
"Ensin Nyyti löytää merestä pullon, jonka sisällä on viesti Tuitulta. Tuittu on Mörön armoilla. Tämän jälkeen Nyyti lähtee etsimään Tuittua. Lopulta hän löytää Tuitun ja pelastaa hänet. Sen jälkeen Nyyti kirjoittaa kirjeen Tuitulle, jossa hän sanoo, että tykkää hänestä ja haluaa mennä tämän kanssa naimisiin. He viettävät häitään muiden "Kuka lohduttaisi nyytiä?" - hahmojen kanssa. Häiden jälkeen he lähtevät uuteen kotiinsa, suureen simpukkaan. Tuitulla on Tove Janssonin piirroksissa vaaleankellertävät hiukset, joissa on punaista. Hänellä on vaaleansiniset silmät." Ja koska muumit olivat jo Lilyn aikaan kantavana teemana, niin jatketaan sitä myös Tuitun kohdalla. Toivotaan että siitä tulee minulle oikein hyvä ystävä! Näin siinä on ripaus kaikkia miun koiria!<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6NX6jjlyHePzE5vMtOlsdY9Snj739kfg1qSx5Yudt9UKhuWlolh79lYka0K0_4ga1dJ6Qu7b__NOct2CpG0KnhgOmcLigtvj7MfPzrBUjgeIyQ0YrVqgFBnskWgtvY_QOzG_cF62yBdU/s1600/20200410_115013.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6NX6jjlyHePzE5vMtOlsdY9Snj739kfg1qSx5Yudt9UKhuWlolh79lYka0K0_4ga1dJ6Qu7b__NOct2CpG0KnhgOmcLigtvj7MfPzrBUjgeIyQ0YrVqgFBnskWgtvY_QOzG_cF62yBdU/s320/20200410_115013.jpg" width="240" /></a>Naurettiin että tämä on myös nyt se takakonttipentu ostarin takapihalta, ja vieläpä ilmaisessa ämpärissä. Oli sille kyllä onneksi kuitenkin paperit mukana? Ja sitten alkoikin matka kahden pennun ja äipän kanssa. Lysti oli niin onnellinen pennuista, että ekalla pysähdyksellä sai jo ihan hillittömät pyllyhepulit siitä hyvästä, kun pennut ovat vaan niin jotain sanoin kuvaamattoman ihanaa. Ja me Millan kanssa kyllä allekirjoitettiin täysin tämä ajatus. Ja aivan huippua saada Joensuuhun kaksi pentua, ja vieläpä samaan treeniryhmään! Joten epäilen että Torsti tulee seikkailemaan myös meidän blogissakin.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-yupmh57eqV4/Xp6ifvsZ7eI/AAAAAAAAPuA/i1Kw65RuGWoFNG4Rcyln2IIfbOp63OJfACLcBGAsYHQ/s1600/IMG_20200412_174732_882.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-yupmh57eqV4/Xp6ifvsZ7eI/AAAAAAAAPuA/i1Kw65RuGWoFNG4Rcyln2IIfbOp63OJfACLcBGAsYHQ/s320/IMG_20200412_174732_882.jpg" width="320" /></a>Tuitun ensimmäinen viikko on mennyt ihan älyttömän hyvin, ja nyt kun en oikein tuntenut tyyppiä eikä se minua, niin ensimmäisenä ei suunnattukaan treenikentälle vaan aloitettiin tutustuminen toisiimme. Toki aika moni halusi nähdä pentua, ja pitikin hieman valikoida ketkä sen ensimmäisenä saavat nähdä. Joten ekana mahdollisuus tietenkin annettiin treeniryhmäläisilleni, koska hehän pennun kanssa tulevat aika todella paljon aikaa viettämään. Lila ja Jani olivat pennun mielestä aivan huippuja tyyppejä, ja olipa Lystilläkin ollut heitä aika kova ikävä. Ja olipa tuo aivan loistava idea, sillä minähän sain lauantai-iltana anafylaktisen shokin ja jouduin ambulanssilla sairaalaan, niin sain pennulle yöksi hoitajan, joka oli kuitenkin jo nähnyt pennun. Kiitos vaan Jani loistavasta pennun kaitsemisesta, niin sain sairaalassa levätä kaikessa rauhassa.<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-BpEU24yHD9A/Xp6ia3IMIXI/AAAAAAAAPtc/M0JAtoTHonU8kaouzKin7OBjamPlvpWMgCLcBGAsYHQ/s1600/20200411_091031.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-BpEU24yHD9A/Xp6ia3IMIXI/AAAAAAAAPtc/M0JAtoTHonU8kaouzKin7OBjamPlvpWMgCLcBGAsYHQ/s320/20200411_091031.jpg" width="320" /></a><br />
<br />
Sunnuntaina lähdettiin kohti Outokumpua, ja siellä minulle oli luvattu ruokaa ja sänkypaikka, ja pennulle ja Lystille kyllä löytyi hoitajia useampikin kappale. Ja samalla pennulle esiteltiin melkein koko miun suku. Ja Tuittuhan oli ihan huippu sekä lasten että aikuisten kanssa. Siellä se häntä tötteröllä meni katsomaan, ketä tulee ovesta, ja välillä nukkui keskellä lasten leikkimistä ja sitten taas jakoi riehua. Myös mie sain muutaman tunnin nukuttua, koska jostain syystä ei tuolla sairaalassa tuo uni kovin hyvin tullut.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-GvBc-OUT0zc/Xp6ieneYyuI/AAAAAAAAPtw/4tVHCXXFhLgH5vAZMPoAclSBrWUhC0MggCLcBGAsYHQ/s1600/20200417_153325.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-GvBc-OUT0zc/Xp6ieneYyuI/AAAAAAAAPtw/4tVHCXXFhLgH5vAZMPoAclSBrWUhC0MggCLcBGAsYHQ/s320/20200417_153325.jpg" width="240" /></a>Tuittu kotiutui aivan mielettömän nopeasti, eikä vielä ole tullut mitään tai ketään jota se olisi arastellut. Häntä pystyssä se menee ja tutkii niin uudet paikat kun ihmisetkin. Ja sekös, jos mikä, on kyllä asia jota todellakin osaa arvostaa!<br />
<br />
Maanantaina olin jo tutustunut tyyppiin sen verran, että olikin jo aika ensimmäisten treenien. Voi hyvä päivä mikä pentu! Se on melkein yhtä ahne, kun äitinsä, ja ihan just miun mieleen sopivan hullu. Ja tiiättekö mitä! Lystistä ei muuten huomannut millään tavalla, että oltaisi oltu melkein 3kk treenaamatta! Kuin huippua!<br />
<br />
Ja muutenkin nyt on kyllä myös täällä pakko myöntää, että kun pari viimeistä vuotta ovat olleet aika rankkoja eron, sairauksien ja kaiken muun säätämisen kanssa, niin nyt tuntuu ekaa kertaa todella pitkään aikaan ihan mielettömän kivalta treenata! Se treeni-ilo, joka katosi jo pitkä aika sitten, on nyt vihdoin palannut! Ja sekös vasta on ihan mahtavaa! Ja mikäpäs se onkaan treenata kahta huippukoiraa?<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-9kbKBZO21BQ/Xp6ifaJ9pHI/AAAAAAAAPt4/CbTtZ14kahMpjhuoUeLkgT6j89aSG8ccwCLcBGAsYHQ/s1600/20200418_092506.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-9kbKBZO21BQ/Xp6ifaJ9pHI/AAAAAAAAPt4/CbTtZ14kahMpjhuoUeLkgT6j89aSG8ccwCLcBGAsYHQ/s320/20200418_092506.jpg" width="240" /></a><a href="https://1.bp.blogspot.com/-KqfBOxdip88/Xp6igHRBTKI/AAAAAAAAPuE/sFj5jyjKEakbmej-1IgMU3cUTXN1MwEZQCLcBGAsYHQ/s1600/IMG_20200413_081147_280.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-KqfBOxdip88/Xp6igHRBTKI/AAAAAAAAPuE/sFj5jyjKEakbmej-1IgMU3cUTXN1MwEZQCLcBGAsYHQ/s320/IMG_20200413_081147_280.jpg" width="320" /></a><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Ps. Ei muuten ole ajatustakaan, että tuosta pikkutermiitistä saisi kuvia niin että se on hereillä. Ei vielä ihan tuo maltti riitä moiseen hommaan! Joten siksi aika monta kuvaa on nukkuvasta pennusta. Varsinkin kun tänne noiden videoiden lisääminen on aika työlästä. Joten saatte nyt alkuun ihastella nukkuvaa pentua. <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-1148791217737178502020-03-20T09:34:00.002+02:002020-03-20T09:34:30.537+02:00Pentupäivitystä<a href="https://1.bp.blogspot.com/-TGJLHWCt3I8/XnRxvcPYW_I/AAAAAAAAPpM/lYI7xcWpaUIazMUQRmnISXuJf4zg9OlaACLcBGAsYHQ/s1600/20200314_092235.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-TGJLHWCt3I8/XnRxvcPYW_I/AAAAAAAAPpM/lYI7xcWpaUIazMUQRmnISXuJf4zg9OlaACLcBGAsYHQ/s320/20200314_092235.jpg" width="240" /></a>En muista olenko tänne jo laittanut, mutta <a href="https://www.facebook.com/groups/191293042064980/" target="_blank">täältä</a> siis löytyy Lystin ja Dashin lapsosten elämästä päivityksiä. Oltiin taas viikonloppuna katsomassa pienokaisia, ja ei sille mahda mitään, ne on kyllä aivan supersuloisia. Alkavat jo liikkua, leikkiä ja laajentaa maailmaa pentulaatikon ulkopuolelle. Myös kiinteän ruuan syöminen on jo alkanut, erittäin hyvällä ruokahalulla.<br />
<br />
Ihan huippua päästä seuraamaan melkein joka viikonloppu pentujen kasvamista. Nyt on myös päätetty kodit pienokaisille, ja oon kyllä aivan fiiliksissä, kun saavat aivan mahtavat kodit! Kunhan nyt tämä korona-tilanne ei ihan kauheasti vaikuttaisi pentujen elämään. Toki, nythän on aika vaikea päästä niistä sosialistamaan, kun missään ei ainakaan saisi olla ihmisiä. Toivoa sopii, että mysökään hallituksen kaavailema ulkonaliikkumiskielto ei nyt ennen pääsisäistä astuisi voimaan, koska sitten voi olla aika mielenkiintoista päästä hakemaan pentua. Toki täytyy myös toivoa, eet uudet omistajat pysyisivät terveinä, eivätkä sairastuisi.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEdK9mZ_yrD4KWIsvKZAyimISmHTdyrhU5PS7fYDt9uhPj1PuNNTdHPlMLY7JqLBW1ToasRAehveQQBjEEdyCjjIghtylIhI7F8k-6UVexC-IwtdlWFCs-AS70wfwEJqMYTlqkgtz5Izo/s1600/20200314_100932.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEdK9mZ_yrD4KWIsvKZAyimISmHTdyrhU5PS7fYDt9uhPj1PuNNTdHPlMLY7JqLBW1ToasRAehveQQBjEEdyCjjIghtylIhI7F8k-6UVexC-IwtdlWFCs-AS70wfwEJqMYTlqkgtz5Izo/s320/20200314_100932.jpg" width="240" /></a>Kauhea ikävä on kyllä pentuja, ja Lystiä. Vaikka Hopun kanssa on aivan huippua treenata ja olla, niin kyllä silti tahtoisi jo pienen mustan kotiin. Pentuaikaan en ole vielä kerennyt juuri valmistautumaan, kun töissä alkoi juuri lomautukset ja ne vievät aika näppärästi kaiken energian ja ajatuksen. Tulevana viikonloppuna en lähde Röykkään, joten sunnuntaina pitää varmaan alkaa valmistautumaan uuden tyypin tuloon. Jotenkin on edelleen sellainen olo että siihenhän on vielä viikkoja, mutta eihän siihen ole tosiaankaan enää pitkään.<br />
<br />
Viikonloppuna makusteltiin jo pentujen virallisia nimiä, mutta ei vielä saatu ihan jullkaisukelpoisiksi niitä. Ja kohta pennuista alkaa näkemään niiden luonnetta, ja sitten voisi alkaa miettimään, kenelle mikäkin pentu menee. Onneksi luotan Lauraan tässä tapauksessa täysin, hän kuitenkin näkee pentuja joka päivä ja tuntee miut erittäin hyvin, joten uskon että kyllä sieltä oikea pentu tulee minulle. Ja on aivan huippua, että toinenkin pentu tulee Joensuuhun, ja vieläpä meidän ryhmään, joten pääsen sitä ainakin näkemään todella paljon. Toivottavsti myös muita pentuja, vaikka leviävätkin aika lailla ympäri suomenmaata.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-PZA6o0fNxOo/XnRxxn7tYLI/AAAAAAAAPpQ/me-L9Qq5sicKHY-OK7TA9hNTKl6noJQxACLcBGAsYHQ/s1600/20200314_172215.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-PZA6o0fNxOo/XnRxxn7tYLI/AAAAAAAAPpQ/me-L9Qq5sicKHY-OK7TA9hNTKl6noJQxACLcBGAsYHQ/s320/20200314_172215.jpg" width="240" /></a>Omaan elämään korona ei onneksi ole vielä ihan kauheasti vaikuttanut, paitsi niiltä osin että hallitreenit loppuivat paria viikkoa suunniteltua aikaisemmin, ja paljon odotettu tokokoe Hopun kanssa peruuntui. Kävin ostamassa ruokatarvikkeita vähän normaalia enemmän, koska tälläisenä ruokavammaisena olisi aika kauheata jos ei perusjuttuja olisikaan saatavilla kaupoissa. Vanhempieni luona en voi enää käydä, kun he ovat karanteenissa, mutta onneksi on puhelin, jolla voi sitten soitella. Ja kohtahan tuo kevät alkaa olemaan niin pitkällä että voidaan jo aloittaa pikkuhiljaa metsätreenejä. Tarkoituksena oli myös nyt kevään aikana tehdä noita tuomariharjoitteluja, mutta nyt kun kaikki kokeet on peruttu, niin täytyy nyt vaan toivoa että kesälle niitä sitten olisi, että saisi ne tuomarioikeudet jossain vaiheessa. Mutta pääasia olisi että kaikki läheiset pysyisivät terveinä, liian monta ystävää ja kaveria on riskiryhmässä, ja heidän puolesta kyllä huolettaa kovastikkin.<br />
<br />
Mutta onneksi aurinko alkaa lämmittämään ja pääsee kuitenkin vielä nauttimaan luonnon rauhasta ja elää melkein normaalia elämää!<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijJgIoVZdEkdGgleLFF_jRqjQyRy-tcjRQTtgDTZgEP6_WLeKq64EthCu8xbxWF-pJcxkJjVIR_GzZjPY4Y05sT2pxm0ZMk9wPgDqwiaNeVLZyzKw-qXMJNSdNbVV7MOBDtuiB7ZDDEXA/s1600/20200314_172147.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijJgIoVZdEkdGgleLFF_jRqjQyRy-tcjRQTtgDTZgEP6_WLeKq64EthCu8xbxWF-pJcxkJjVIR_GzZjPY4Y05sT2pxm0ZMk9wPgDqwiaNeVLZyzKw-qXMJNSdNbVV7MOBDtuiB7ZDDEXA/s320/20200314_172147.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-vbDhCklU3ZI/XnRxxwT19fI/AAAAAAAAPpU/ePlNp654vLA1UiNVzFY_qY79wkuFvFfjACLcBGAsYHQ/s1600/20200314_192910.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-vbDhCklU3ZI/XnRxxwT19fI/AAAAAAAAPpU/ePlNp654vLA1UiNVzFY_qY79wkuFvFfjACLcBGAsYHQ/s320/20200314_192910.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-l06xofEas2E/XnRxx_eD2sI/AAAAAAAAPpY/Cdoskl9e42wcyyDYJDMFseAlkiX4MRYbgCLcBGAsYHQ/s1600/20200314_193432.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-l06xofEas2E/XnRxx_eD2sI/AAAAAAAAPpY/Cdoskl9e42wcyyDYJDMFseAlkiX4MRYbgCLcBGAsYHQ/s320/20200314_193432.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-F08KF7PWitA/XnRxzA15i8I/AAAAAAAAPpc/W5n5OIF7uu8Og0YuVb9jHGxto_ZKj4EdgCLcBGAsYHQ/s1600/20200314_193720.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-F08KF7PWitA/XnRxzA15i8I/AAAAAAAAPpc/W5n5OIF7uu8Og0YuVb9jHGxto_ZKj4EdgCLcBGAsYHQ/s320/20200314_193720.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-0jnTnz-fBFY/XnRxzXQVRwI/AAAAAAAAPpg/0bc1DTXPr580WYnHYSfdsmRgUFL9ZvvPQCLcBGAsYHQ/s1600/20200315_105313.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-0jnTnz-fBFY/XnRxzXQVRwI/AAAAAAAAPpg/0bc1DTXPr580WYnHYSfdsmRgUFL9ZvvPQCLcBGAsYHQ/s320/20200315_105313.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-arMcgs8IVnE/XnRxz7OC6OI/AAAAAAAAPpk/yclUiWBQkHwPVG9B1lFb8AAJPZSLtzN6wCLcBGAsYHQ/s1600/20200315_113744.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-arMcgs8IVnE/XnRxz7OC6OI/AAAAAAAAPpk/yclUiWBQkHwPVG9B1lFb8AAJPZSLtzN6wCLcBGAsYHQ/s320/20200315_113744.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-kLKFipJdYDg/XnRx0hZzSTI/AAAAAAAAPpo/paZ347wP9zsON_xXb_O60h48RTK2Ytl6QCLcBGAsYHQ/s1600/20200316_142746.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-kLKFipJdYDg/XnRx0hZzSTI/AAAAAAAAPpo/paZ347wP9zsON_xXb_O60h48RTK2Ytl6QCLcBGAsYHQ/s320/20200316_142746.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<br />Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-79498753983405365092020-02-19T09:07:00.000+02:002020-03-04T09:08:18.227+02:00Saanko esitellä: Wirneen T-pennut ovat syntyneet<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-oSCm0TL1ME8/Xl9Ns_vvgWI/AAAAAAAAPlY/NHOeysbqW88BtfIO0ZjhruiWaZjJc5hWQCLcBGAsYHQ/s1600/87838678_10157936297648340_2564548453027807232_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-oSCm0TL1ME8/Xl9Ns_vvgWI/AAAAAAAAPlY/NHOeysbqW88BtfIO0ZjhruiWaZjJc5hWQCLcBGAsYHQ/s200/87838678_10157936297648340_2564548453027807232_o.jpg" width="200" /></a></div>
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-3wRsOQ3uwH0/Xl9NtAKYglI/AAAAAAAAPlc/TjU0Vux-kwgxkTcy90teglPZqzRMlQzbACLcBGAsYHQ/s1600/87853965_10157936297168340_2781615271238959104_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-3wRsOQ3uwH0/Xl9NtAKYglI/AAAAAAAAPlc/TjU0Vux-kwgxkTcy90teglPZqzRMlQzbACLcBGAsYHQ/s200/87853965_10157936297168340_2781615271238959104_o.jpg" width="200" /></a>Maanantai-iltana ajoin töiden jälkeen Röykkään, kun Lauran kanssa laskettiin että tiistaina tai keskiviikkona pentujen syntyminen olisi mahdollista. Lystin ilo oli käsinkosketeltavaa, kun se lyllersi tervehtimään. Oli kyllä jo kerennyt reilussa viikossa tulla aika ikävä tuota pikkutyttöä. Joka ei kyllä ollut enää kovin pikkuinen.<br />
<br />
<br />
Yö meni hieman levottomasti, kun Lystillä alkoi olla jo selkeästi huono olo. Mutta ei se ollut yhtään sen oloinen, että mitään alkaisi tapahtumaan. Tiistai vietetiin pentuhuoneessa kovin rauhallisissa tunnelmissa, Lysti nukkui ja mie neuloin. <div>
<br /></div>
<div>
Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Lysti alkoi muuttua levottomammaksi, eikä sen ollut enää hyvä nukkua missään asennossa. Välillä se kävi miun sylissä, välillä meni pentulaatikkoon ja välillä vaan läähätti ovella. Olisin kyllä kovasti halunnut auttaa toista olossa, mutta eihän se auttanut kun pitää tassusta kiinni ja lohduttaa, että kohta ne syntyvät ja sitten olokin paranee.<div>
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Ugz0-bb__oo/Xl9NtxFOn2I/AAAAAAAAPlk/t4Myk2AqvCg76d2QjNDwysWUFR_Fj3DSwCLcBGAsYHQ/s1600/87903428_10157936297248340_2958925707494817792_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-Ugz0-bb__oo/Xl9NtxFOn2I/AAAAAAAAPlk/t4Myk2AqvCg76d2QjNDwysWUFR_Fj3DSwCLcBGAsYHQ/s200/87903428_10157936297248340_2958925707494817792_o.jpg" width="200" /></a>Keskiviikkoaamuna alkoi pentulaatikon petaaminen, ja aloin itsekin valmistautua synnytykseen. Myöskin toiset koirat alkoivat Lystin mielestä olla selkeästi "ei-toivottuja", toki Lystimäiseen tapaan, että se vaan väisti ulosmennessä. Ja sitten yhden maita alkoi olo olla selkeästi sellainen, että nyt ne kohta syntyvät.<br />
<br />
Tasan kahdelta syntyi eka pentu. Turbo painoi syntyessään 428g. Lysti oli hetken hieman ihmeissään että mikäs tämä nyt oikein on, mutta heti kun pieni piippaus kuului, siitä tuli maailman täydellisin äiti. Se hoiti heti täysin itsenäisesti pennun napanuoran katkaisun, nuoli sen puhtaaksi ja ohjasi tissille. Hieman kyllä hirvitti se ekan napanuoran katkaisu, sen verran pieni oli pentu ja Lystin otteet olivat aika määrätietoiset. Mutta näköjään se luonto vaan hoitaa tämänkin asian niin, että koira vaan tietää juuri sen oikean kohdan mistä purra se poikki.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-JQR_cmdE4zM/Xl9NrkAAXXI/AAAAAAAAPlQ/0SDIM3Fqk-UZjBwwsbtpL6O6SwF7YwZ5QCLcBGAsYHQ/s1600/85246869_10157936296968340_4980796177860526080_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-JQR_cmdE4zM/Xl9NrkAAXXI/AAAAAAAAPlQ/0SDIM3Fqk-UZjBwwsbtpL6O6SwF7YwZ5QCLcBGAsYHQ/s200/85246869_10157936296968340_4980796177860526080_o.jpg" width="200" /></a>14:18 syntyi toinen poika, Tahti. Tahdilla oli painoa 298g. Tässä vaiheessa ymmärsin, että mikäli synnytys menee tällä tavalla, ei minun tarvitse muuta kuin odottaa että Lysti on hoitanut pennun, ja punnita vauveli.<br />
<br />
14:39 syntyi Temppu, ensimmäinen tyttö, joka painoi 319g. Ja heti kun Lysti oli sen kerennyt saada hoidettua, syntyikin jo 14:59 toinen tyttö Typy. Typy painoi 265g.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-PsG284liGJs/Xl9NspURuoI/AAAAAAAAPlU/dovW-tFJwuA7qt7hFpZqPufq2fKbmgrkwCLcBGAsYHQ/s1600/87744337_10157936297428340_6412875726185299968_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-PsG284liGJs/Xl9NspURuoI/AAAAAAAAPlU/dovW-tFJwuA7qt7hFpZqPufq2fKbmgrkwCLcBGAsYHQ/s200/87744337_10157936297428340_6412875726185299968_o.jpg" width="200" /></a>15:21 syntyi kolmas tyttö, Tuju. Painoa Tujulla oli 309g. Ja Tujuhan sitten oli kyllä kovinkin määrätietoinen pentu. Jo ennen kun sikiökalvo oli otettu pois, se jo huuti ja ennen kun napanuora oli katkaistu se jo määrätietoisesti mönki tissille.<br />
<br />
Sitten 15:53 syntyi kolmas poika, Tempo. Painoa Tempolla oli 359g. Tempon syntymisen jälkeen Lysti alkoi selkeästi rauhoittua ja hoitaa pentuja, ja mietin jo että oliko pennut nyt sitten tässä.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglGg-WBzICsVOngZAiPMxMDkgmijRIx-ZGHTHssnA_yM7wV2DlXztbA9baXeLCeZaONzPL1_ddCmSrcgeDU8sWDVQo2RU_rjqk8d0Na8u1BJyFI5OqXnW8Rx3oIzNXLGzYZhnjWzNVNbI/s1600/87885280_10157936297588340_577990254582038528_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglGg-WBzICsVOngZAiPMxMDkgmijRIx-ZGHTHssnA_yM7wV2DlXztbA9baXeLCeZaONzPL1_ddCmSrcgeDU8sWDVQo2RU_rjqk8d0Na8u1BJyFI5OqXnW8Rx3oIzNXLGzYZhnjWzNVNbI/s200/87885280_10157936297588340_577990254582038528_o.jpg" width="200" /></a>Mutta Lysti ilmeisesti veti vaan vähän henkeä, sillä 16:55 syntyi vielä neljäs tyttö, Tuittu. Painoa Tuitulla oli 300g, ja kun Lysti oli saanut Tuitun hoidettua, ja kaikki pennut olivat tissillä, se huokaisi syvään ja alkoi nukkua. Ei tämän paremmin synnytys kyllä olisi voinut mennä! Lysti on vaan niin ylpeä pennuistaan, ja saa ollakkin koska onhan nuo vaan maailman oikeasti kauneimmat ja ihanimmat pennut! Toki ehkä olen hieman objektiivinen näkemyksessäni, mutta ehkä tässä tapauksessa se sallittakoon?<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNxrp_kIiJhViLj54jXk4hiOudp0tFFPL0EMB9ayN8NnZ1a_5UheUIiL06vQmQsHnTvCqSU-ceob3hhRku89E39L0GMfUZCOwPxL0j_KRjDAmj3k7gfaq6kaU28LDsUtFdmWfvwcgG1iE/s1600/87715627_10157936297393340_5942091278400356352_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1600" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNxrp_kIiJhViLj54jXk4hiOudp0tFFPL0EMB9ayN8NnZ1a_5UheUIiL06vQmQsHnTvCqSU-ceob3hhRku89E39L0GMfUZCOwPxL0j_KRjDAmj3k7gfaq6kaU28LDsUtFdmWfvwcgG1iE/s200/87715627_10157936297393340_5942091278400356352_o.jpg" width="200" /></a>Ja koska aina pitää tehdä Excel, niin tässäpä pentujen syntymäajat, ja painot vielä taulukon muodossa.<img border="0" data-original-height="227" data-original-width="378" height="192" src="https://1.bp.blogspot.com/-Iv-X1oiwUSQ/Xl9NHG8U3LI/AAAAAAAAPlA/9q4p67K6aSM17jAWdAdwX2guJjrwEB86QCLcBGAsYHQ/s320/Pennut.jpg" style="text-align: center;" width="320" /><br />
<br />
Ja sitten vielä onnellisen mamman poseeraus synnytyksen ja pienen levon jälkeen. Oikeasti Lystistä oikein huokuu onni pienistä lapsukaisista. Ja se on kyllä sellainen superäiti, mutta niinhän se on kaikessa muussakin tekemisessään. Sellainen 10+ oppilas, joka nauttii täysin siitä että saa tehdä kaiken juuri oikein ja täysillä. On kyllä aivan huippua kun saa nähdä näiden pentujen kasvua ja kehitystä!</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ja onneksi on olemassa Markku Lönnberg, joka otti pennuista viralliset passikuvat, nää on vaan niin upeita pieniä yksisarvisia 💓</div>
<div>
<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdCq7rIm_YYVB5ztDf3y25BiqrXaVV8-DxV5pERPKXW8SdFhhbjVWnx5K2WAfq4CsQ2vBfuVy2awDpf01pbyo9Wf4h07am50Zv6Wah5qbELD55ej8m1GPehRv_nMus_otp0dJd2uGvwAE/s1600/87024573_10222453405830478_1460433191541145600_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="810" data-original-width="1080" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdCq7rIm_YYVB5ztDf3y25BiqrXaVV8-DxV5pERPKXW8SdFhhbjVWnx5K2WAfq4CsQ2vBfuVy2awDpf01pbyo9Wf4h07am50Zv6Wah5qbELD55ej8m1GPehRv_nMus_otp0dJd2uGvwAE/s320/87024573_10222453405830478_1460433191541145600_o.jpg" width="320" /></a></div>
</div>
</div>
Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-1111695543652131892020-01-30T14:28:00.001+02:002020-01-30T14:28:47.679+02:00Seksilomalla Itävallassa<br />
<div class="separator" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-h5a608fNIg0/XjJ3acULDRI/AAAAAAAAPd0/atoBhuUldmQF1e4FO4u01hhUjc_t_cltQCLcBGAsYHQ/s320/20191220_080626.jpg" width="320" /></div>
<br />
Nyt kannattaa ottaa hyvä asento sohvalta, kuumaa juomista ja jotain hyvää syömistä. Koska tässäpä olisi meidän seksilomareissu Itävaltaan!<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Ollaan Lauran kanssa jo pitkään mietitty, että jospa Lystille tulisi pennut. Ja olisiko vuosi sitten Laura kysyi että jos Lystille löytyy sopiva uros, niin voisinko minä antaa Lystin leasingiin? Ja tokihan minä suostuin. Ensinnäkin, itse henk.koht tykkään tuosta eläimestä todella paljon, ja mikäli oikea uros sille löytyisi, olisin täysin valmis ottamaan siitä pennun itselleni. Ja vaikka tiedänkin Lystin negatiiviset puolet, on siinä silti huomattavasti enemmän positiivisia puolia. Joten sitten Laura alkoi etsimään urosta. Ja ehdottamaan niitä minulle. Ja voin kertoa, että ihme kun Lauralla ei mennyt minuun hermot, kun jokaisen uroksen kohdalla oli sellainen "no oishan se ihan kiva, mutta..." Pari urosta oli sellaista, jotka kyllä hyväksyin, mutta ne menivät mönkään ihan muiden syiden takia. Ja kun Laura sitten ilmoitti että Itävallassa olisi alkuperäisen ykkösehdokkaan täysveli, ja luin koirasta, niin siinä oli vaan heti sitä "jotain". Omistajan kertomus Dashistä oli todella mieluinen, ja sitten kun omistaja vielä kirjoitti todella pitkän tarinan koirasta ja laittoi mukaan ison nipun valokuvia, joissa näkyi kattavasti elämää koiran kanssa, olin myyty ajatukselle että kyllä, Itävalta olisi juuri oikea paikka seksilomalle. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuUdznPq2mEMsCcenvZx2IleXesLxv2duWuECm993-ZaE81Jb0nzIrtSyUH4TLXu6flGA1FEVQBnMzTgD4YZUlK3jE3ItjnvR1ix7nDOERXw1CZzXLWDTbWa5QjlnX2wCzmbEiu4_4pjI/s1600/78787996_10221733409191012_2029495914216816640_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuUdznPq2mEMsCcenvZx2IleXesLxv2duWuECm993-ZaE81Jb0nzIrtSyUH4TLXu6flGA1FEVQBnMzTgD4YZUlK3jE3ItjnvR1ix7nDOERXw1CZzXLWDTbWa5QjlnX2wCzmbEiu4_4pjI/s320/78787996_10221733409191012_2029495914216816640_o.jpg" width="320" /></a></div>
Oli myöskin täysin selvää, että minä lähtisin mukaan reissuun. Ei sillä, ettäkö Lysti olisi tarvinnut minua pitämään tassusta reissun aikana, mutta kyllä en olisi mistään hinnasta tätä kokemusta jättänyt pois. Joten sitten vaan pomolle ilmoittamaan "lähden seksilomalle Itävaltaan, en tiedä yhtään millon, enkä sitä, kuinka kauan siellä olen, mutta käykö tämä?" Pomo katsoi hieman hitaasti, ja totesi että kai sen on sitten käytävä.<br />
<br />
Mutta koska piti kuitenkin saada "suuntaa-antava" päivä juoksujen alkamiselle, niin excel-taulukko esille ja siihen juoksujen alkamispäivät, ja suuntaa-antava päivä oli 8.12.2019. Ja koska koirasta sanottiin jo luonnetestissä, että se ekana tekee excel-taulukon ja toimii vasta sitten, niin kävi nytkin. Juoksut alkoivat muuten juuri tuona päivänä!<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-De87H_9xTkc/XjJ3RmDTeJI/AAAAAAAAPdI/-k8IEX72h8AZnzbgshESnKPKB81I4azOwCLcBGAsYHQ/s1600/20191214_093211.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-De87H_9xTkc/XjJ3RmDTeJI/AAAAAAAAPdI/-k8IEX72h8AZnzbgshESnKPKB81I4azOwCLcBGAsYHQ/s320/20191214_093211.jpg" width="240" /></a>Laura kyllä hieman harmitteli että voi kun olisikin kysynyt tärppipäivien päivämäärää 😂 Olin jo selvittänyt, että Kivuttomalla on progelaite, jolla saadaan näppärästi tulokset vaikka joka päivä otettua, niin sovittiin Lauran kanssa että koska juoksut alkoivat sunnuntaina, niin ensimmäiset proget otetaan perjantaina. Ja koska on olemassa hyvä tuuri, huono tuuri ja Marin tuuri, niin progelaite hajosi torstaina. Joten ei auttanut muu kun että menin lauantaiaamuna Kivuttomalle, otettiin näyte koirasta, ja lähdin viemään sitä Kuopiooon. En jostain syystä luottanut siihen, että posti sen olisi samana päivänä toimittanut perille.<br />
<br />
Progesteroni (S/HP)<br />
<span style="color: magenta;">Tulos: 0.34 ng/ml</span><br />
--------------------------------------<br />
<br />
Kommentit ja lisätiedot:<br />
Koiran kiimankierto:<br />
<br />
< 1.50 ng/ml proestrus<br />
2.0-5.0 ng/ml LH-piikki<br />
5.0-10.0 ng/ml estrus (ovulaatio)<br />
15-20 ng/ml hedelmöittyminen<br />
<br />
Progesteronitasot nousevat koirilla hyvin yksilöllisesti. Tuloksen ollessa 2-3 ng/ml, on ovulaatioon aikaa keskimäärin 2 vuorokautta. Tuloksella 3-4 ng/ml keskimäärin 1 vrk<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-P3Kv4-lEjxw/XjJ3TryoSQI/AAAAAAAAPdM/59OmTBL2BMEeGp7JL8M9tmj-Zh9mzCCnQCLcBGAsYHQ/s1600/20191217_075230.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-P3Kv4-lEjxw/XjJ3TryoSQI/AAAAAAAAPdM/59OmTBL2BMEeGp7JL8M9tmj-Zh9mzCCnQCLcBGAsYHQ/s320/20191217_075230.jpg" width="240" /></a></div>
Tuloksen saatuaan Laura päätti, että seuraava otetaan keskiviikkona, ja nyt alkoi jo ihan pikkuisen kauhistuttamaan. Jotenkin oli vaan ajatellut että matka on sitten joskus tulevaisuudessa, ja nyt se olisikin ihan kohta käsillä. Kivuttomalta luvattiin, että uusi laite olisi alkuviikosta paikalla, joten pitäisi saada sitten keskiviikkona näyte ihan Joensuussa. Hieman kyllä olin skeptinen asian suhteen, mutta kovasti sieltä vakuuteltiin että näin olisi. Mutta jokainen voi varmasti arvata, kuinka siinä kävi. Ei tullut laitetta, ja itse asiassa maanantaina Lily alkoi olla kovin kiinnostunut Lystin peräpäästä, ja treeneissä Lysti alkoi kääntämään minulle häntää. Joten pikamuutos suunnitelmiin, ja tiistaina aamulla heti kahdeksalta Kivuttomalle, joka on siis Reijolassa. Siellä Tanja oli jo valmiina ottamaan verinäytettä, jotta voisin sen lähteä kiikuttamaan heti linja-autolle. Kun verinäyte oli valmis, ajoin matkahuoltoon Lylykoskentielle (aivan toisella puolella Joensuuta), jotta sain pakettiin tarvittavat osoitetiedot ja maksettua lähetyksen.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-zDtA3QyxvCU/XjKBR2vNmVI/AAAAAAAAPgs/0SakmcE-3OAQk2smKLi-GORvogPT59aDgCLcBGAsYHQ/s1600/Nimet%25C3%25B6n.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="986" data-original-width="1600" height="197" src="https://1.bp.blogspot.com/-zDtA3QyxvCU/XjKBR2vNmVI/AAAAAAAAPgs/0SakmcE-3OAQk2smKLi-GORvogPT59aDgCLcBGAsYHQ/s320/Nimet%25C3%25B6n.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Lylykoskentieltä ajoin linja-autoasemalle, joka taas oli toisella puolen Joensuuta. Kerkesin linja-autoasemalle juuri kun linja-auto oli lähdössä, ja nakkasin paketin kuskille jolle vannotin että muistaa sitten varmasti jättää paketin Kuopioon eikä vie sitä Vaasaan asti. Ja sitten alkoi ihan armoton jännitys, sähköpostia tuli kyllä päivitettyä päivän aikana aika monesti. Olin Millan kanssa sopinut, että Lily menee hoitoon heille, ja että käydään töitten jälkeen lenkillä ja siitä Lily jää jo Millalle. Ja koska kaikkihan tietävät, että minä en juurikaan katsele säätiedotuksia, niin onneksi Milla oli katsonut seuraavan päivän säätiedotuksen, ja kun tulos tuli, totesin että eiköhän tästä jouda ajella Röykkään jo ihan samana iltana. Joten Lily Millalle, pikapakkaus ja kohti Röykkää. Seksiloma alkakoon! Ja ps.uusi laita muuten tuli tasan sillä hetkellä Kivuttomalle, kun saatiin näyte Kuopioon.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-XC6RPFEhWgE/XjJ3UjJNCnI/AAAAAAAAPdY/ih3A0kifFPcTpnwQG6tuiO0V2Tws-p79QCLcBGAsYHQ/s1600/20191217_085538.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-XC6RPFEhWgE/XjJ3UjJNCnI/AAAAAAAAPdY/ih3A0kifFPcTpnwQG6tuiO0V2Tws-p79QCLcBGAsYHQ/s320/20191217_085538.jpg" width="240" /></a>Progesteroni (S/HP)<br />
<span style="color: magenta;">Tulos: 1.46 ng/ml</span><br />
--------------------------------------<br />
<br />
Kommentit ja lisätiedot:<br />
Koiran kiimankierto:<br />
<br />
< 1.50 ng/ml proestrus<br />
2.0-5.0 ng/ml LH-piikki<br />
5.0-10.0 ng/ml estrus (ovulaatio)<br />
15-20 ng/ml hedelmöittyminen<br />
<br />
Progesteronitasot nousevat koirilla hyvin yksilöllisesti. Tuloksen ollessa 2-3 ng/ml, on ovulaatioon aikaa keskimäärin 2 vuorokautta. Tuloksella 3-4 ng/ml keskimäärin 1 vrk.<br />
<br />
Laura alkoi heti hoitamaan lentoja meille, ja sovittiin että majoitus ja vuokra-auto hoidetaan keskiviikkona kunhan pääsemme Lauran luo.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzpRojUWLUkhk2rsO6HEYpGRA-pAWTw25GjgXLBWEa1MjwXn4C2PrHdvrOpSTi4UVW9fFYJOXVPLm1Ds1ckACVPFjrw1fwGm1T7BhMlGCT_kjRaXmY0h5nhJ4NZeLiulLeDBKf8tFR_F4/s1600/20191219_064037.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzpRojUWLUkhk2rsO6HEYpGRA-pAWTw25GjgXLBWEa1MjwXn4C2PrHdvrOpSTi4UVW9fFYJOXVPLm1Ds1ckACVPFjrw1fwGm1T7BhMlGCT_kjRaXmY0h5nhJ4NZeLiulLeDBKf8tFR_F4/s320/20191219_064037.jpg" width="320" /></a></div>
Keskiviikkona katsottiin vielä, että koiralle on oikeat lääkitykset kunnossa, passit löytyvät kummallekkin, eväitä on tarpeeksi ja että kaikki tarvittavat asiat ovat mukana. Löysin myös oikein ihanan majoituspaikan uroksen kodin läheltä, ja pienen selvittelyn jälkeen saimme varmistettua, että myös Lysti on sinne tervetullut. Myös vuokra-auto saatiin varattua, ja koska ajaminen varsinkin Wienissä ihan hieman hirvitti, niin pelasin varman päälle ja varasin Skodan niin olisi ainakin tuttu ja turvallinen auto jolla kurvailla.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-4zn5FSr80sY/XjJ3WAIVBmI/AAAAAAAAPdc/Mx38DGd0mh0z_5y0ns48FQPOcaeoft6yQCLcBGAsYHQ/s1600/20191219_104359.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-4zn5FSr80sY/XjJ3WAIVBmI/AAAAAAAAPdc/Mx38DGd0mh0z_5y0ns48FQPOcaeoft6yQCLcBGAsYHQ/s320/20191219_104359.jpg" width="320" /></a></div>
Lento lähti 8:30 Helsingistä, ja kentällä tuli olla kahta tuntia ennen koska koira oli mukana. Joten aamulla pirteänä ja iloisen ylös viiden aikaan, aamulenkki ja kohti lentokenttää. Lysti oli täysin oma itsensä lentokentällä, olisi kovasti halunnut moikata kaikkia jotka vähänkin hänen suuntaansa katsoivat, ja oli jo hyppäämässä liikkuvalle matkatavarahihnalle. Onneksi olin jo tarkoituksella laittanut hihan mahdollisimman lyhyelle. Yllätyksekseni Finnairin nainen, joka hoiti lähtöselvityksen oli vähintäänkin tympeän oloinen naine, joka vielä totesi jotenkin "minä kun en noista koirista ymmärrä" kun odoteltiin että boksille tehdään tarkastus. Sitten koira sinne, ja katsoin kuinka häkki vietiin takahuoneen puolelle. Tässä vaiheessa alkoi oikeasti kammottamaan, kuitenkin oli aika monta kauhutarinaa kuullut koirien lennoilla sattuneista tapaturmista ja koirien karkuuttamisista ym. kauheuksista. Ja varsinkin kun henkilökunnan asenne oli vähintäänkin aika tympeä. Mutta onneksi tuota ei kerennyt kauheasti miettiä, kun piti mennä itsekkin turvatarkastukseen, jossa satunnaisotantana vielä pääsin huumetesteihin. Siitä muumikauppaan, koska pitihän sitä ostaa tuliaiset Itävallan päähän. Ja mikäs sen parempi tuliainen kun metalliset muumimukit?<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-VAS3M2chkgM/XjJ3XJA5JuI/AAAAAAAAPdk/LfhMQ0G6EJ4pZEL8OUAl81OaZQOOjn3QQCLcBGAsYHQ/s1600/20191219_104623.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-VAS3M2chkgM/XjJ3XJA5JuI/AAAAAAAAPdk/LfhMQ0G6EJ4pZEL8OUAl81OaZQOOjn3QQCLcBGAsYHQ/s320/20191219_104623.jpg" width="240" /></a><br />
Lento meni nopeasti, ja jokaisen ilmakuopan kohdalla mietin että mitähän se Lysti tuumaa moisesta? Heti kun lento laskeutui, aloin nopeasti etsiä että missä se koiruus oikein olisi. Voin muuten kertoa että sekä Suomen että Itävallan päässä ei muuten millään tavalla ollut ilmoitettu, että mistä koiran saa noutaa. Itävallassa häkki oli vieläpä jätetty vaan oven viereen, eikä kukaan reagoinut millään tavalla, kun otin häkin kärryyni ja lähdin vähin äänin paikalta. Onneksi kukaan muu ei ollut halunnut koiraani, koska se olisi ollut täysin mahdollista. Kysyin myöskin tullista, että haluavatko he tarkistaa koirani papereita, ja vastauksena oli epäuskoinen ilme ja toteamus että eipä ole tarpeen. No eipä sitten. Seuraavana to do-listalla oli vuokra-auton etsiminen, ja se olikin näppärästi aivan toisella puolen terminaalia. Voin muuten kertoa että vähintäänkin riittävästi tuli käytettyä hissejä tämän matkan aikana.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-JBbj-e5iTDY/XjJ3kdXMdlI/AAAAAAAAPeg/CG-qDXvkYkkwaMRX0rhcT3cCH86wjqlZgCLcBGAsYHQ/s1600/20191221_115114.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-JBbj-e5iTDY/XjJ3kdXMdlI/AAAAAAAAPeg/CG-qDXvkYkkwaMRX0rhcT3cCH86wjqlZgCLcBGAsYHQ/s320/20191221_115114.jpg" width="240" /></a>Kun pääsin vihdoin auton luo, otin koiran häkistä ja nauroin, että just näin paljon koiraa oli ahdistanut lentomatka. Toinen oli ihan täysin sitä mieltä että tää on parasta ikinä, voidaanko tehdä matka uudelleen? Toki, olenhan minä aina tiennyt että tuo koira ei paljosta hetkahtele, mutta on toi lentäminen vaan miusta itsestänikin sen verran epämiellyttävää, että voisi koiraakin se hieman rasittaa.<br />
<br />
Seuraava ihana hetki oli huomata, että Itävallassa sai ajaa vähintäänkin riittävän kovaa. 140km/h oli selkeästi normaali matkavauhti, ja sehän minulle kyllä passasi. Myöskin hieman huvitti tuo kylttien määrä risteyksissä. Siitäpä sitten katsomaan että minne olinkaan menossa? Onneksi navigaattori neuvoi erittäin hyvin koko matkan perille, vaikka välillä tulikin aina pieniä muutoksia reittisuunnitelmaan kun huomasi jonkun mielenkiintoisen paikan tai kaupan ja pienen lenkin jälkeen onnistui löytämään taas alkuperäiselle reittisuunnitelmalle. Ja kun ei ollut mitään minuuttiaikataulua, niin senkin puolesta pystyi hyvin seikkailemaan.<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-KQvvAkEABPs/XjJ3YIaI_gI/AAAAAAAAPdo/2x4PEOJxD6kl2h-1PQoDm6Z2wGJpbGSmgCLcBGAsYHQ/s1600/20191219_113601.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-KQvvAkEABPs/XjJ3YIaI_gI/AAAAAAAAPdo/2x4PEOJxD6kl2h-1PQoDm6Z2wGJpbGSmgCLcBGAsYHQ/s320/20191219_113601.jpg" width="320" /></a><br />
Ihan ensimäisenä oli suunta kohti hotellia, ja koiran lenkitys. Dashin omistajien kanssa oli sovittu, että mennään sinne kunhan he pääsevät töistä. Joten kerkesi hyvin viedä tavarat hotellihuoneeseen, joka muuten oli erittäin siisti ja tilava. Muutenkin hotellin valinta oli kyllä erittäin hyvin onnistunut, aamupala oli erittäin hyvä (jopa miulle!) ja asiakaspalvelu oli kyllä aivan kympin arvoista. Huomasin siis että hotellin alakerrassa on ravintola, ja kysyin saako sieltä gluteiinitonta ruokaa. Ja tämä huomiotiin myös aamupalalla, jossa minulle joka aamu tuotiin erikseen gluteiinittomat sämpylät.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-jcg1QKYZLvk/XjJ3Zlfo7kI/AAAAAAAAPds/UeSbYPuBfDob3UB5oXl2IFyPeMxbA-_hwCLcBGAsYHQ/s1600/20191219_122834.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-jcg1QKYZLvk/XjJ3Zlfo7kI/AAAAAAAAPds/UeSbYPuBfDob3UB5oXl2IFyPeMxbA-_hwCLcBGAsYHQ/s320/20191219_122834.jpg" width="240" /></a></div>
Hotellin takapihalle oli tehty patio, jossa oli lämpölamput ja kaunis iltavalaistus. Myös ravintolan puolelle olisi saanut koiran viedä, joten todellakin koiraystävällinen hotelli!<br />
<br />
<a href="http://www.hotel-ohr.at/">http://www.hotel-ohr.at/</a> löytyy hotellin tiedot, mikäli siulle tuli suuri halu mennä juuri tuohon hotelliin Itävallassa! Toki, täytyy muistuttaa että tämähän on siis lähellä Wieniä, eli ei lähellä niitä vuoria mitä suurin osa ihmisistä varmaan menee Itävaltaan katsomaan? Toki, miulle oli kyllä ihan riittävät nuokin vuoret jotka tuolta näkyivät. Mutta paikalliset olivat erittäin tarkkoja, että nämä heidän eivät ole "oikeat" vuoret.<br />
<br />
Koira oli tässä vaiheessa jo lenkitetty, joten sitten alakerran ravintolaan syömään oikein maittava pihviateria. Tähän täytyy muuten mainita, että missään ravintolassa ei muuten ollut englanniksi ruokalistaa. Joten googlekääntäjä ja tarjoilija olivat kyllä tarpeen, että minä sain ruokaa. Yritin valita jo valmiiksi aina sellaisen ruuan, jotta ei tarvitsisi ihan kauheeasti alkaa muuttelemaan annosta.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhabXwPC37z-4adp0LcjXjvMN5JXe2WzGKiU3W_HMmGFeehemjrwxnwlcEel3xdtm0GX0I5d9wyjkExbXVn_MfJu2q9GTKyTISFkV1Hfh3vaRF18Qt2kLh7v4plSxuSGdDXuJzJ5ja6B7k/s1600/20191219_190426.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhabXwPC37z-4adp0LcjXjvMN5JXe2WzGKiU3W_HMmGFeehemjrwxnwlcEel3xdtm0GX0I5d9wyjkExbXVn_MfJu2q9GTKyTISFkV1Hfh3vaRF18Qt2kLh7v4plSxuSGdDXuJzJ5ja6B7k/s320/20191219_190426.jpg" width="320" /></a></div>
Mutta yllättävän hyvin ruokailu onnistui näinkin ruokavammaisena ravintoloissa, ainut josta en saanut mitään ruokaa oli yllätyksekseni Burger King. Koska sehän oli ensimmäinen johon tarjouduin, koska jotenkin ajattelin että siellä nyt onnistuu ihan varmasti miun ruuan tekeminen. Mutta ei muuten onnistunut. Mutta ette te varmasti halua tämän enempää miun ruokailusta lukea, joten palataanpa asiaan.<br />
<br />
Joten sitten alkoikin olla jo aika lähteä kohti Dashin kotia. Nyt alkoi jo jännittää aika todella kovasti.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Gx4cJz7ps9s/XjJ3cV9bpcI/AAAAAAAAPd4/iyLUA8zr5XQvdVD4ABcAeg5pXwFrLdrcgCLcBGAsYHQ/s1600/20191220_104727.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-Gx4cJz7ps9s/XjJ3cV9bpcI/AAAAAAAAPd4/iyLUA8zr5XQvdVD4ABcAeg5pXwFrLdrcgCLcBGAsYHQ/s320/20191220_104727.jpg" width="240" /></a></div>
Dash oli juuri sellainen kuin omistaja oli sitä kuvaillutkin. Rehellinen, avoin koira, joka on leikkisä ja iloinen. Koira oli suoraan sylissä, kun ovi avautui. Ja heti kantamassa lelua jotta voidaan leikkiä. Ja leikki muuten todella hyvin, joten myöskin taistelutahtoa löytyi, kuten omistaja olikin sanonut.<br />
<br />
Ulkonäöllisesti Dash oli jopa hieman paremman näköinen kuin mitä kuvissa, hyvin selkästi uros ja sen rakenne oli ainakin omaan silmään erittäin passeli. Ja nyt pahoitteluni, en oikeasti älynnyt ottaa videota tai kuvia ollenkaan. En ymmärrä kuinka tälläinen virhe someaikana pääsi käymään?<br />
<br />
Kun olin hetken tutustunut Dashiin, oli aika katsoa mitä Lysti olisi tuosta miehestä mieltä. Ja se oli kyllä rakkautta ensi silmäyksellä, kummankin osalta. Ei mennyt montaakaan minuuttia kun leikki muuttui ihan selkeästi ja Dash olikin jo Lystin selässä. Onneksi Laura oli kertonut minulle mitä tuossa tilanteessa pitää tehdä, ja menin koiran luo pitämään sen paikoillaan. Täytyy kyllä sanoa että ei sitä ihan kauheesti tarvinnut kiinni pitää, enemmänkin ehkä olla vaan siinä vierellä.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-p2rEi3Ikzqw/XjJ3hAdpymI/AAAAAAAAPeI/O7zBBTo2pnE1GlMb9kEBI_ECE3KzsatZACLcBGAsYHQ/s1600/20191220_115238.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-p2rEi3Ikzqw/XjJ3hAdpymI/AAAAAAAAPeI/O7zBBTo2pnE1GlMb9kEBI_ECE3KzsatZACLcBGAsYHQ/s320/20191220_115238.jpg" width="240" /></a>Olo oli kyllä vähintäänkin helpottunut, koska myös tästähän ei ikinä voi tietää kuinka tämä menee. Toki, uroksella on jo jälkeläisnäyttöä, joten osaa selkeästi hommansa, mutta silti. Ja se mikä oli täysin selvä sekä minulle että Lauralle, oli se että koiraa ei ns. pakoteta ja mikäli astutus ei onnistu luonnollisesti, se ei sitten onnistu. Joten oli tämä kovin mukavaa, että onnistui jo heti ekalla kerralla, koska nyt pystyi rentoutumaan. Juteltiin vielä hetki Dashin omistajan kanssa ja tehtiin paperit astutuksesta, ja sitten olikin loppuilta vapaana.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-8631aPAkX4Y/XjJ3hDuuP4I/AAAAAAAAPeE/DUZqYUZ_Mz0NzucY94W-EB3f0i67duvJgCLcBGAsYHQ/s1600/20191220_175121.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-8631aPAkX4Y/XjJ3hDuuP4I/AAAAAAAAPeE/DUZqYUZ_Mz0NzucY94W-EB3f0i67duvJgCLcBGAsYHQ/s200/20191220_175121.jpg" width="150" /></a>Koska kello alkoi olla jo aika paljon, ja takana oli jo useamman tunnin reissaaminen, ei ollut vaikeaa päättää mennä kaupan kautta takaisin hotellille.<br />
<br />
Hieman nauratti tuo iltapala, mutta eikös meetvurstilla, suklaapatukalla, skumpalla ja vedellä jaksa vallan hyvin yhden illan? Joten hotellille, koiran lenkitys ja sitten hetki seuraavan päivän suunnittelua ja sitten valot sammuivatkin jo sekä omistajalla että koiralla.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-9Y78dzObSb8/XjJ3dD-XN2I/AAAAAAAAPd8/6A4-xF_Kw3cLeKWbdb55Jj-XV1x9hkGtQCLcBGAsYHQ/s1600/20191220_111312.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="150" src="https://1.bp.blogspot.com/-9Y78dzObSb8/XjJ3dD-XN2I/AAAAAAAAPd8/6A4-xF_Kw3cLeKWbdb55Jj-XV1x9hkGtQCLcBGAsYHQ/s200/20191220_111312.jpg" width="200" /></a><br />
Seuraavalle päivälle oli astutus taas varattu niin, että kunhan omistajat pääsevät töistä, voimme mennä sinne. Joten aamulla koiran lenkitystä, hieman shoppailua koska joululahjat olivat täysin vielä ostamatta, ja joulun valmistelut muutenkin olin saanut ulkoistettua. Täytyy kyllä sanoa että upeat lenkkimaastot olivat kyllä aivan upeat. Onneksi kelitkin suosivat, ja perjantaina oli oikein lämmin päivä.<br />
<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ZBkHw6IoQCw/XjJ3fXiQ7rI/AAAAAAAAPeA/WviL7f-9LdgpXOwnlNMxQMQ49Piw52KlQCLcBGAsYHQ/s1600/20191220_112830.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-ZBkHw6IoQCw/XjJ3fXiQ7rI/AAAAAAAAPeA/WviL7f-9LdgpXOwnlNMxQMQ49Piw52KlQCLcBGAsYHQ/s320/20191220_112830.jpg" width="240" /></a><br />
Käytiin Lystin kanssa tutustmassa villisikametsään, jossa muutaman kerran Lysti selkeästi alkoi haistelemaan metsän puolelle ja en todellakaan uskaltanut päästää koiraa vapaaksi. Onneksi metsästä löytyi myös sellainen sika jonka luokse uskaltauduttiin. Perjantain astutus onnistui vielä paremmin kun torstain, nyt nimittäin ei koirat edes leikkineet, vaan ruvettiin suoraan itse asiaan. Hieman nauratti kun perjantain astutuksesta vastasi Georg, ja ei todellakaan keretty kun sanoa moi ja koirat olivatkin jo nalkissa.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-J4CWDky7jKk/XjJ3iIjgLRI/AAAAAAAAPeQ/hokv6NRwBCYzw0uSdM21yt_puiNtu9uwACLcBGAsYHQ/s1600/20191220_182030.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1517" data-original-width="1600" height="189" src="https://1.bp.blogspot.com/-J4CWDky7jKk/XjJ3iIjgLRI/AAAAAAAAPeQ/hokv6NRwBCYzw0uSdM21yt_puiNtu9uwACLcBGAsYHQ/s200/20191220_182030.jpg" width="200" /></a>Ala siinä sitten keksimään keskustelun aiheita, kun koirat puuskuttavat vieressä. Mutta taas kerran, ei meitä juurikaan tarvittu muuta kun vieressä olemaan. Kumpikin kyllä tiesi mitä tehdä.<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-RQ07C0v8ma4/XjJ3j2kOFII/AAAAAAAAPeY/CUxnAYaAP6QziFmO7ev8FbVl1hT4v9TKwCLcBGAsYHQ/s1600/20191220_213551.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-RQ07C0v8ma4/XjJ3j2kOFII/AAAAAAAAPeY/CUxnAYaAP6QziFmO7ev8FbVl1hT4v9TKwCLcBGAsYHQ/s200/20191220_213551.jpg" width="150" /></a><br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgk9KqRXdh5sjWTotXw9ew0u1ura8lhv2L1wYFbefH-I4RyBYm6EinNvOe0mcJPZvpY3thNPczhPgmDAZNXzGa3GvgRErKwzciiEnO6w7xFQe_A82QXatiRZIQKG6KpUmpKo26G_HNloS0/s1600/20191221_083651.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="150" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgk9KqRXdh5sjWTotXw9ew0u1ura8lhv2L1wYFbefH-I4RyBYm6EinNvOe0mcJPZvpY3thNPczhPgmDAZNXzGa3GvgRErKwzciiEnO6w7xFQe_A82QXatiRZIQKG6KpUmpKo26G_HNloS0/s200/20191221_083651.jpg" width="200" /></a>Mentiin vielä astutuksen jälkeen vuorille reippailemaan, mutta koska pimeä alkoi jo tulla, ei kauhean pitkää keretty maisemista nauttia.<br />
<br />
Tässä vaiheessa alkoi olla jo aika riemuisa olo. Astutukset olivat onnistuneet vähintäänkin oppikirjamaisesti, koira nautti olostaan reissussa ja eipä tuon helpompaa reissukumppania voisi olla. Mikään kun ei tunnu Lystin elämää järkyttävän. Omistajakin sai nauttia maisemista, ja joulun tunnelmasta. Itävallassa tuntui olevan nimittäin menossa liikenneympyröiden kilpavarustelu menossa. Selkeästi oli kilpailu siitä, kenellä on kaunein liikenneympyrä. Harmi kun niistä ihan kauneimmista ei saanut kuvia, kun piti keskittyä tuohon ajamiseen. Ja en ajanut ihan 140km/h noissa ympyröissä!<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRaCWC_BRn4n0DmWvOuhoJk4YlRX8oBBsGxFWZLqIMrn_aOAr5OPEIRZYzYlvmQuguC7-cBV5Nxc-MFBx6-EWTMXqNXa_aouLqOapNMvtQ_cUiS7j3RWqQIxH6Std8Mka_TyzmeyPCQT4/s1600/20191221_120619.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRaCWC_BRn4n0DmWvOuhoJk4YlRX8oBBsGxFWZLqIMrn_aOAr5OPEIRZYzYlvmQuguC7-cBV5Nxc-MFBx6-EWTMXqNXa_aouLqOapNMvtQ_cUiS7j3RWqQIxH6Std8Mka_TyzmeyPCQT4/s200/20191221_120619.jpg" width="150" /></a><br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-NuvHVbpX4Ok/XjJ3nPMKdcI/AAAAAAAAPek/ZjBiwMUDOrIkUbktLEshDkOoVUP-_9iagCLcBGAsYHQ/s1600/20191221_135552.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-NuvHVbpX4Ok/XjJ3nPMKdcI/AAAAAAAAPek/ZjBiwMUDOrIkUbktLEshDkOoVUP-_9iagCLcBGAsYHQ/s200/20191221_135552.jpg" width="150" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yksisarvinen löytyi!</td></tr>
</tbody></table>
Lauantaina vielä viimeinen astutus, ja sen jälkeen mentiin katselemaan nähtävyyksiä. Yritin kyllä löytää myös noita puuttuvia joululahjoja, melko huonolla menestyksellä. Ja tässä vaiheessa muuten menee niin hermo noiden kuvien järjestyksen kanssa, kun tämä pohja ei vaan suostu laittamaan niitä sinne minne ne haluaisin. Joten taidan vaan laittaa noi loput kuvat tekstin loppuun, pahoitteluni!<br />
<br />
Lauantai-iltana pääsimme vielä Kathrinin ja Georgin kanssa illalliselle, ja alkuun ihan aavistuksen jännitti, kuinka tuo ruokaraivo osaa olla ravintolassa, mutta sehän meni kuin vanhalta tekijältä. Alkuun piti käydä moikkaamassa myös viereisen pöydän ruokailijat, mutta sen jälkeen pystyi nukkumaan siihen asti kunnes Georg heltyi ja alkoi tiputtelemaan ruokaa neitokaiselle. Ja sen jälkeen Lysti olikin täysin ihastunut, ja loppuaika menikin kytätessä, milloin seuraava pala tippuu.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzzBqLdKxKrAg7cls0Buyvpd_06v4F9JmepiBofW482YGvk1iujDOHpMj3TPrdahEve-KOAUuEjMl6W0Dt-sgozJV3zAmDdKS7FJi4YsIajvXpyOTNeqVpqbOrY1Mwqhn0m0cgSgaDjFc/s1600/20191221_184758.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzzBqLdKxKrAg7cls0Buyvpd_06v4F9JmepiBofW482YGvk1iujDOHpMj3TPrdahEve-KOAUuEjMl6W0Dt-sgozJV3zAmDdKS7FJi4YsIajvXpyOTNeqVpqbOrY1Mwqhn0m0cgSgaDjFc/s200/20191221_184758.jpg" width="150" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lysti pääsi ravintolaan</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-smWgMEAg_GY/XjJ3oUG-toI/AAAAAAAAPew/8_aVLKk8Pnc3mGNdB0dR0kMYOy7e58JjgCLcBGAsYHQ/s1600/20191221_150352.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-smWgMEAg_GY/XjJ3oUG-toI/AAAAAAAAPew/8_aVLKk8Pnc3mGNdB0dR0kMYOy7e58JjgCLcBGAsYHQ/s200/20191221_150352.jpg" width="150" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Löydä kuvasta joulukuusi?</td></tr>
</tbody></table>
Ja sunnuntai-aamuna olikin aika pakata tavarat ja suunnata yhden pysähdyksen taktiikalla kohti lentokenttää. Nimittäin pääsimme myös tapaamaan Dashin kasvattajan Susannen ja hänen koiransa. Sain myös seurata kuinka hän opettaa koiriaan paimentamaan, ja täytyy sanoa että on siinä vaan taitava koiranohjaaja, puhumattakaan taitavista koirista! Näin myös Dashin äidin, joka oli kyllä varsin suloinen koira myöskin. Mutta koska kaikki ihana loppuu liian nopeasti, niin loppui myös aika, joten oli pakko suunnata kohti lentäkenttää.<br />
<br />
Ja olikin todella hyvä että mentiin sinne ajoissa, sillä vuokra-auto palautettiin ihan toiselle puolen koko lentokenttäkompleksia, ja siitä kun päästiin kentälle, ja hetki istuttiin niin olikin jo aika luovuttaa koira henkilökunnalle, joka tällä kertaa oli erittäin mukavaa ja ystävällistä, ja sitten juosta kauhealla kiireellä tax-free läpi, ja ostaa joululahjoja ja tuliaisia ja sitten olikin jo lennolle lähdön aika. Toki sain mie tässä välissä reissun ainoan paniikkikohtauksen, mutta se meni onneksi nopeasti ohi kun löysin kentältä pienen hiljaisen kolon jossa sain hetken hengittää. Ei ole noi suuret väkijoukot enää miun juttu.<br />
<br />
Suomessa koiran löytäminen kentältä oli hieman haasteellisempaa kuin Itävallassa, mutta nyt sentäs koira ei vaan odottanut hallissa, vaan ihan jopa tahdottiin nähdä koiran boerding pass ennen kun se luovutettiin minulle. Edelleenkään kukaan ei kyllä mitään muita papereita tahtonut nähdä. Ja Lysti oli edelleen ihan innoissaan lentämisestä. On se vaan oikeesti niin mahtava pikkukoiruus!<br />
<br />
Suuri kiitos Kathrin ja Georg, oli aivan upea tavata! Ja kiitos että saimme tutustua myös Dashiin, toivotaan että meillä on monta tuliaista myös Lystin mukana 💓 Koska tuosta pentueesta tulee vaan niin huikea!<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6L3txximDp_Co1zTAoyWgiX8WXqjXEbfFct-A5lxH5ILqv6SoxV4XQSVi_sHXZW9fYMHc7Ren6ca98RY43zKjxonXWGj9XGX6R14XQFfRn3kK9QtHcDnuwyjHA8vY2eDiZQtzDnW1WfE/s1600/20191221_124814.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6L3txximDp_Co1zTAoyWgiX8WXqjXEbfFct-A5lxH5ILqv6SoxV4XQSVi_sHXZW9fYMHc7Ren6ca98RY43zKjxonXWGj9XGX6R14XQFfRn3kK9QtHcDnuwyjHA8vY2eDiZQtzDnW1WfE/s400/20191221_124814.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Aina pitää löytää kirkko</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-ydw2H8ql1Ks/XjJ3qV_-DCI/AAAAAAAAPe4/VIag9ZZAcCo0Z5tbK0sA7Q72gifj34oJgCLcBGAsYHQ/s1600/20191221_224454.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-ydw2H8ql1Ks/XjJ3qV_-DCI/AAAAAAAAPe4/VIag9ZZAcCo0Z5tbK0sA7Q72gifj34oJgCLcBGAsYHQ/s320/20191221_224454.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kolopesijä mahtuu myös yöpöydän alle</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-rwUw-FbdaoM/XjJ3q44fggI/AAAAAAAAPe8/6odSfBJkmu8B5mybgB4vGNbIFwTDCZ56QCLcBGAsYHQ/s1600/20191222_080100.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-rwUw-FbdaoM/XjJ3q44fggI/AAAAAAAAPe8/6odSfBJkmu8B5mybgB4vGNbIFwTDCZ56QCLcBGAsYHQ/s320/20191222_080100.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ihana aamupala</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-HouWh5zJdG8/XjJ3raey2NI/AAAAAAAAPfA/zrgIyJ4r92I7-Z-O3X6YXrGBPzidwQPfgCLcBGAsYHQ/s1600/20191222_092720.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-HouWh5zJdG8/XjJ3raey2NI/AAAAAAAAPfA/zrgIyJ4r92I7-Z-O3X6YXrGBPzidwQPfgCLcBGAsYHQ/s320/20191222_092720.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lampaita</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Nwktu4MCp04/XjJ3tXhVldI/AAAAAAAAPfE/3FFlvanj_TELvmeAgO0FVZcQL377tiAvQCLcBGAsYHQ/s1600/20191222_113914.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-Nwktu4MCp04/XjJ3tXhVldI/AAAAAAAAPfE/3FFlvanj_TELvmeAgO0FVZcQL377tiAvQCLcBGAsYHQ/s320/20191222_113914.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Viimeinen poseeraus ennen kotimatkaa</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-YMpxS5M16hY/XjJ3u-DgtnI/AAAAAAAAPfM/YU6AAlecWdU-EuzRCzXInIEPfb92NPvIQCLcBGAsYHQ/s1600/20191222_114357.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-YMpxS5M16hY/XjJ3u-DgtnI/AAAAAAAAPfM/YU6AAlecWdU-EuzRCzXInIEPfb92NPvIQCLcBGAsYHQ/s320/20191222_114357.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jyrkkää oli</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-LMxzaFVn4yw/XjJ3t43U1-I/AAAAAAAAPfI/-B0BD9AnPcgSJOtDIbgda-HdeOFeqFzJACLcBGAsYHQ/s1600/20191222_114957.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-LMxzaFVn4yw/XjJ3t43U1-I/AAAAAAAAPfI/-B0BD9AnPcgSJOtDIbgda-HdeOFeqFzJACLcBGAsYHQ/s320/20191222_114957.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yhteisselfie</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-EGgHdh7L9TE/XjJ3wvHpE-I/AAAAAAAAPfU/et31YcDptqcH3UqcXVN3a0k4_fo7igW7wCLcBGAsYHQ/s1600/20191222_115729.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-EGgHdh7L9TE/XjJ3wvHpE-I/AAAAAAAAPfU/et31YcDptqcH3UqcXVN3a0k4_fo7igW7wCLcBGAsYHQ/s320/20191222_115729.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kirkko</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-I6n58FZIfJE/XjJ3wk5gdkI/AAAAAAAAPfQ/79ktyv0eBJULwzkV31_NIne6TlyYRDdCgCLcBGAsYHQ/s1600/20191222_132451.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-I6n58FZIfJE/XjJ3wk5gdkI/AAAAAAAAPfQ/79ktyv0eBJULwzkV31_NIne6TlyYRDdCgCLcBGAsYHQ/s320/20191222_132451.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Gluteiiniton hamppari. Ei tarvinnut pelätä oireita?</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-s4jWygwk4KE/XjJ3xWVAbGI/AAAAAAAAPfY/PMXi4oGNAus7UDBFTuI5qJ_HfcXEWCvtgCLcBGAsYHQ/s1600/20191222_140433.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-s4jWygwk4KE/XjJ3xWVAbGI/AAAAAAAAPfY/PMXi4oGNAus7UDBFTuI5qJ_HfcXEWCvtgCLcBGAsYHQ/s320/20191222_140433.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hiltonissa vessassa</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-JNax_V0Bhf0/XjJ3y0JjmgI/AAAAAAAAPfk/xOgngsahkYEli8rqRpppwTVOXKQPzmgwgCLcBGAsYHQ/s1600/20191223_155309.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-JNax_V0Bhf0/XjJ3y0JjmgI/AAAAAAAAPfk/xOgngsahkYEli8rqRpppwTVOXKQPzmgwgCLcBGAsYHQ/s320/20191223_155309.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Takaisin suomessa. Hei hei 140km/h!</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-9t918u_Dl6g/XjJ3zN-iNZI/AAAAAAAAPfs/TtUuD8QQfPclxRsVxyG4WnlRJaHtRFD-wCLcBGAsYHQ/s1600/received_535311367194985.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="298" src="https://1.bp.blogspot.com/-9t918u_Dl6g/XjJ3zN-iNZI/AAAAAAAAPfs/TtUuD8QQfPclxRsVxyG4WnlRJaHtRFD-wCLcBGAsYHQ/s400/received_535311367194985.jpeg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Söpöläiset</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-24091598558112829862020-01-09T08:49:00.000+02:002020-01-09T08:55:52.042+02:00FI KVA JK3 HK3 EK3 TK3 Of Gurrent Extreme Evita ”Lily” 28.5.2009-29.12.2019<br /><br />Minun mieleni, maailman tärkein ja ihanin Lily <img src="https://static.xx.fbcdn.net/images/emoji.php/v9/tf3/1.5/16/2764.png" /> Koira joka antoi koko sydämensä minulle, rakasti virheistä huolimatta pyyteettömästi, joka tunsi minut paremmin kuin kukaan muu on nyt poissa. Sydämeni tuntuu räjähtävän tuskasta. Olen niin onnellinen, että juuri tuo koira tuli elämääni ja opetti minulle enemmän kun kukaan voi opettaa. Vaikka olikin kaikki mitä en halunnut, ja silti kaikki mitä tarvitsin. Vie Wallulle terveisiä, sano että en tule ikinä unohtamaan teitä kumpaakaan <img src="https://static.xx.fbcdn.net/images/emoji.php/v9/tf3/1.5/16/2764.png" /><br />”Kun järki tai tunteet eivät riitä päätöksen perusteiksi, on etsittävä vastausta sieltä missä lepää rauha”<br />Viimeisen kerran rakas, olet vapaa <img src="https://static.xx.fbcdn.net/images/emoji.php/v9/tf3/1.5/16/2764.png" /><br />Kiitos Minna että annoit tämän koiran minulle <img src="https://static.xx.fbcdn.net/images/emoji.php/v9/tf3/1.5/16/2764.png" /> Tulen olemaan siitä ikuisesti kiitollinen!<br />Vielä en pysty kirjoittamaan muuta, pelkkä ajatuskin asiasta saa minut itkemään. Mutta kunhan aikaa on mennyt hetki, istun alas ja alan selaamaan kuvia ja kertomaan tarinoita maailman ihanimmasta koirasta!<br />
<div class="text_exposed_show" style="background-color: white; color: #1c1e21; display: inline; font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-0nNuYSGuFeMsPsJDCYVXpTL9ZyoUG4QWQpPNICGOdYchoOrRBBGMwyZc3dUNzaTB0koNMb5oXKrVYeCODO_1AZ2KSOYaHTtykJGEuJJuS46GVNEtlnBTmkVFJzkg7CguTJLbuYnkwOk/s1600/80454390_10221929010400920_8392767302164021248_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1564" data-original-width="1564" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-0nNuYSGuFeMsPsJDCYVXpTL9ZyoUG4QWQpPNICGOdYchoOrRBBGMwyZc3dUNzaTB0koNMb5oXKrVYeCODO_1AZ2KSOYaHTtykJGEuJJuS46GVNEtlnBTmkVFJzkg7CguTJLbuYnkwOk/s320/80454390_10221929010400920_8392767302164021248_o.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-kvFtLp905Zk/XhbMyW-3sqI/AAAAAAAAPaY/lHSiMA857h0upI71OQ5zZ6jUS0x7Fo0zwCLcBGAsYHQ/s1600/80558174_10221929011520948_5308519216385622016_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1564" data-original-width="1564" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-kvFtLp905Zk/XhbMyW-3sqI/AAAAAAAAPaY/lHSiMA857h0upI71OQ5zZ6jUS0x7Fo0zwCLcBGAsYHQ/s320/80558174_10221929011520948_5308519216385622016_o.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="font-family: inherit; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<br /></div>
</div>
Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-57979025016152527142019-09-23T09:12:00.001+03:002019-09-23T09:38:15.275+03:00PAIM-1 titteli saavutettu!<a href="https://1.bp.blogspot.com/-o_FHZy_SWy0/XYhcqfz_apI/AAAAAAAAPQw/V5hc26FBJtEpykNpkZqIxrnQgLSXc2ujwCLcBGAsYHQ/s1600/Lystipaimennus.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1158" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-o_FHZy_SWy0/XYhcqfz_apI/AAAAAAAAPQw/V5hc26FBJtEpykNpkZqIxrnQgLSXc2ujwCLcBGAsYHQ/s320/Lystipaimennus.jpg" width="231" /></a>Kyllä minä voin kertoa että ei päästä tuo koira helpolla paimennuksessa. Mutta nyt täytyy myös olla ihan äärettömän onnellinen siitä, että on aivan huippu tukiverkko auttamassa koiran koulutuksessa. Meidän paimennushan on ollut vähintäänkin vauhdikasta alusta asti, ja ongelmana on ollut koko ajan vauhti, vaaralliset tilanteet ja se että koira tarvitsisi selkeän ohjaajan. Kesällä saimme Nina Krammerin (Mi Sombra kennel) ohjeilla vauhdin laskemaan, ja koira alkoi olla todella hyvässä paimennusmoodissa. Järjestin Kerimäellä Australianpaimenkoirat Ry:n paimennuskokeen, jossa oli tarkoitus startata ykkösluokassa. Riitan kanssa vielä puhuttiin, että nyt kun koira alkaa olla tuossa tilassa, mahdollisuus hyvään suoritukseen olisi täysin mahdollista. Takaraivossa kun kuitenkin oli se viime kesän koe, jossa koira oli vähintäänkin vauhdikas sekä lopulta sitten purki paineen lampaisiin ja siitä hylkäys kokeessa.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-uEpl9jpXRpg/XYhYad4w1-I/AAAAAAAAPQk/RbtLvD_6iOARcAcit-qqBlr9qIYRodOkACLcBGAsYHQ/s1600/124b06aaf5672335f1d2652ce2ea840a.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="586" data-original-width="405" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-uEpl9jpXRpg/XYhYad4w1-I/AAAAAAAAPQk/RbtLvD_6iOARcAcit-qqBlr9qIYRodOkACLcBGAsYHQ/s200/124b06aaf5672335f1d2652ce2ea840a.jpg" width="138" /></a>Kenraaliharjoituksessa alkoi näkyä hieman sitä entistä Lystiä, mutta sain hyvin koiran vauhdin kuitenkin laskettua. Mutta koska Lysti on koira joka kyllä käyttää jokaisen tilaisuuden minkä vaan saa, niin tietenkin kun annettiin vähän löysiä, ja kisatilanne, niin kuinkas siinä sitten kävikään.<br />
<br />
Menimme lauantaina hyvällä mielellä ottoaitaukseen, ja koira vaikutti olevan kovin rauhallinen. Paino sanalla vaikutti. Koska heti ensimmäisen käskyn annettuani koira rykäisi suoraan lampaille, lähti juoksuttamaan niitä eikä todellakaan kuunnellut minun käskyjä. Joten siinä vaiheessa kun sain sen pysähtymään, olimme tuomarin kanssa kumpikin täysin samaa mieltä siitä, että eiköhän tämä ollut tässä. Joten taas hylkäys. Aikaa koko tähän suoritukseen taisi mennä noin 30 sekuntia.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghfQOzM-i7OZn4H5mXCKU6tr5Iaj56Q73Wnfyw-by9uq3-1uGXJK20_LyZ5KpJD29_h0rhqWfFZeP9U2gSw5NjIEmpSYGTrkyS_T-e56j4_q0agSG1MVXaR9ad7yBhyFRxq01bdEA6Kho/s1600/Lysti1.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghfQOzM-i7OZn4H5mXCKU6tr5Iaj56Q73Wnfyw-by9uq3-1uGXJK20_LyZ5KpJD29_h0rhqWfFZeP9U2gSw5NjIEmpSYGTrkyS_T-e56j4_q0agSG1MVXaR9ad7yBhyFRxq01bdEA6Kho/s320/Lysti1.JPG" width="213" /></a>Tässä vaiheessa voin kertoa, ei muuten naurattanut. Tiesin itsekkin että vielä yksi tuollainen kisasuoritus ja koira todellakin olisi oppinut, että kisatilanteessa voi sikailla ihan miten sattuu ja sepä olisi sitten siinä. Ensiksi ajattelin, että emme starttaa sen takia ollenkaan sunnuntain kokeessa, mutta hetken podittuani asiaa ja juteltuani sekä Riitan että Lauran kanssa päätimme, että nyt pikatiputus maanpinnalle koiralle ja huomenna tiukkaakin tiukempi kuri. Tiputus onnistui erittäin hyvin, mutta täytyy sanoa että silti ei kovin levollinen mieli ollut sunnuntaiaamuna kisapaikalle ajaessa. Onnistuin vielä arpomaan meille numeron 6, joten aikaa oli vähintäänkin riittävästi miettiä, kuinka teen koiralle jo ennen aitaukseen menoa selväksi, että tänään ei sitten muuten laiteta vitosvaihdetta silmään.<br />
<br />
Koira teki tilanteen vielä todella helpoksi, koska oli jo autolla vetämässä vitosta silmään. Mutta koska olin jo arvannut tämän, olin tehnyt tarkan suunnitelman siitä, kuinka menemme odotuspaikalle. Hieman Lystiä kyllä harmitti, se kun olisi ihan selkeästi halunnut päästä uudelleen antamaan lampaille vauhtia. Muistuttelin vielä muutamaan otteeseen hyvän mielentilan tärkeyttä, ja Riitta kävi keskustelemassa Lystin kanssa eilisestä kokeesta tyylinn "miten meni noin niinkun omasta mielestä".<br />
<br />
Sitten olikin meidän vuoro, ja lähtö oli samasta pyöröaitauksesta kuin eilen. Joten pieni ajatusten kasaaminen ennen portin aukaisua, koiran jättäminen paikalleen ja tadaa. Koiralle syttyy sellainen "hahhhaahhahaaaaa nyt lähtee" ilme naamalle, ja pylly alkaa nousta valmistautuakseen räjähtävään lähtöön. Luojan kiitos en ollut tuossa vaiheessa päässyt kun muutaman askeleen lampaita päin, ja palasin rauhallisesti koiran luon, kerroin että sie muuten kuolet jos teet saman kun eilen, siitä rauhallinen siirtyminen lampaille ja koira olikin sitten sitä mieltä että itse asiassa jos minä ihan vaan hitaasti täältä nousisin. Otin pyörössä vielä muutaman kierroksen ja varmistin samalla, että koiran vire todellakin pysyy rauhallisena, ja että lampaatkin uskovat asian.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-YvqVSHm_0lM/XYhc8W84XHI/AAAAAAAAPRU/9k1uat_VwNcfNpfEO31VbSH7n7C1a7WaACEwYBhgL/s1600/Lysti4.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="213" src="https://1.bp.blogspot.com/-YvqVSHm_0lM/XYhc8W84XHI/AAAAAAAAPRU/9k1uat_VwNcfNpfEO31VbSH7n7C1a7WaACEwYBhgL/s320/Lysti4.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Siitä mentiin seuraavaan aitaukseen, josta olikin suora pääsy sillan kautta isolle pellolle. Pienelle koiralle oli kovin haasteellista se, että se tiesi minun olevan tasan tosissani käskyjen kanssa, ja se välillä alkoi syömään paskaa rauhoitellakseen tilannetta. Nähtiinpä sellainenkin ihme, että jouduin suorituksen aikana huutamaan koiraa mukaan hommiin. Mutta Lystin kaltaisen vahvan koiran kanssa oli vaan helvetin hyvä, että se pysyi eteellä lampaista, koska minun liikuminen oli silloin huomattavasti helpompaa, ja lampaat pysyivät koko suorituksen ajan todella rauhallisena. Sillan ylitys meni todella hyvin, kun koira antoi lampaille hyvin tilaa, ja siitä mentiinkin sitten laidunnukseen. Laidunnuksessa koira tuijotti koko ajan lampaita, kun ei varmaan raukka uskaltanut minuun katsoa. Mutta vaikka se olikin aika todella paineen alla, niin silti olin todella tyytyväinen että se silti teki kaikki pysäytykset ja käskyt todella mallikkaasti. Nähtiinpä suorituksen aikana monta todella hienoa stoppiakin!<br />
<br />
Laidunnuksen jälkeen oli lampaan kiinniotto, ja siitä mentiin pellon puolessa välin olevaan pujotteluun. Ja siitä tienylitykseen. Sittenpä suoritus alkoikin olla jo siltaa ja loppuaitausta vaille tehty.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-IJuhngLqm4g/XYhc98e6rUI/AAAAAAAAPRY/EoXvVG_rGLciGiUu3YEGWc3bnfpCMLcVACEwYBhgL/s1600/Lysti5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="213" src="https://1.bp.blogspot.com/-IJuhngLqm4g/XYhc98e6rUI/AAAAAAAAPRY/EoXvVG_rGLciGiUu3YEGWc3bnfpCMLcVACEwYBhgL/s320/Lysti5.JPG" width="320" /></a></div>
Loppuhäkityskin onnistui vallan mainiosti, eikä minun tarvinnut todellakaan mennä aitauksen sisään lampaiden kanssa, vaan Lysti ihan itse ne sinne ajoi. Hetkisen ajan mietin että tehtiinköhän kaikki tarvittavat tehtävät, kun jotenkin koko homma meni niin sujuvasti ja nopeasti ohitse. Mutta ilmeisesti teimme, koska tuloksena oli PAIM-1 ja vieläpä EH-tuloksella. Eli päästiin heti keräämään myös luokkanousuun oikeuttavia pisteitä! Kuin huippua!<br />
<br />
Lopputulokseen olin erittäin tyytyväinen, koska vaikka koira olikin kovinkin paineessa, niin se silti työskenteli, ja että sain noinkin nopeassa ajassa sen mielentilan muutettua noinkin radikaalisti. Mutta se ei kyllä olisi ilman Riittaa, Lauraa ja Millaan onnistunut. Ja ehkä sitten myös lauantai-illan totaalisella aivojen nollauksella oli asiaan osuutta? Koska jos olisin vaan illan miettinyt asiaa, siitä olisi todennäköisesti tullut niin suuri mörkö että en olisi varmasti kyennyt nollaamaan ajatuksia sunnuntaina noin hienosti. Ja on se muuten vaan jännä, että tuon koiran kanssa kun on paimenessa, on todellakin sellaisessa kuplassa että siitä kun avaa portin siihen kun sen laittaa kiinni ei huomio ympäristöään millään tavalla. Ja se on oikeasti ihan huippua! Ihan kun oltaisiin oltu kahdestaan tuolla pellolla, eikä niin että se on kisatilanne ja aitauksen ulkopuolella seisoo pitkä rivi ihmisiä katsomassa suoritusta. Iso kiitos kuulukin tästä tuloksesta Riitalle, Lauralle ja Millalle ja myös lauantai-illan mielentilan muuttajalle. En tätä tulosta olisi todellakaan yksin saanut aikaiseksi! Ja kiitos Riika ihanista kuvista!<br />
<br />
Paimennus on vaan niin meidän laji! Ei missään muussa lajissa saa tuollaisia tunteita pintaan, eikä tuollaista kuplaa aikaiseksi. On se vaan niin huippua!<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<br />Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-54922337134026421232019-09-17T14:34:00.003+03:002019-09-17T14:34:33.512+03:00Pennuntuoksua luvassa!Oi, että olen odottanut kuin kuuta nousevaa että saan julkaista tämän asian! Nimittäin nyt se on varmistunut, että Lysti saa toivottavasti pentuja ihanan Dashin kanssa 💓 Pennut tulevat siis Wirneen kennelin nimen alle, ja Lauraan voi ottaa yhteyttä mikäli haluaa lisätietoja tästä ihanasta yhdistelmästä. Ja meille saa toki tulla katsomaan Lystiä!<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-g3makqGxcOU/XYDEpDNnHII/AAAAAAAAPM0/3BAHZpUxqgEyEzoXdA-8m4Psw2zLm-PwQCLcBGAsYHQ/s1600/lily-dash2020.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="960" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-g3makqGxcOU/XYDEpDNnHII/AAAAAAAAPM0/3BAHZpUxqgEyEzoXdA-8m4Psw2zLm-PwQCLcBGAsYHQ/s640/lily-dash2020.png" width="640" /></a></div>
<br />Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-72861138018168683732019-09-17T13:51:00.002+03:002019-09-17T13:51:25.324+03:00Aivan liian pitkästä aikaa palveluskoirakokeet, kuinka mahtavaa!Jokainenhan tietää kuinka pedantti mie oon, ja miehän voisin hioa loputtomiin varsinkin tottista, ja sehän ei kyllä ikävä kyllä ole ikinä hyvä juttu. Joten päätin että nyt on otettava itseään niskasta kiinni, ja ilmoitettava Lysti jälkikisoihin. Tiesin jo etukäteen meidän akilleenkantapäät, mutta tiesin myös että tulokseen olisi täysi mahdollisuus. Ja että talveksi täytyy olla jotain treenattavaa. <div>
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-FXsGWwbrivo/XYC6kcR2u-I/AAAAAAAAPMc/0Ik7SkoK9Mg-KqCSUat2Me1-4jczY_BlQCLcBGAsYHQ/s1600/20190910_170640.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-FXsGWwbrivo/XYC6kcR2u-I/AAAAAAAAPMc/0Ik7SkoK9Mg-KqCSUat2Me1-4jczY_BlQCLcBGAsYHQ/s320/20190910_170640.jpg" width="240" /></a></div>
<div>
Koe oli Maaningalla iltakisana, ja kuten normaalia, aloitettiin jäljeltä. Janalla koira lähti heti todella vahvasti oikealle, ja korjasin lähetyksen. Koira meni hyvin eteenpäin, mutta sitten taas kaarsi vahvasti oikealle, mutta korjasi itse takaisin linjalle, mistä olin erittäin tyytväinen. Otti oikean suunnan ja sitten lähdettiin jäljelle. Ekan kepin jälkeen koira kadotti jäljen, ja heti kun huomasin asian, alettiin etsiä uudelleen jälkeä palaamalla ekan kepin kohdalle. Koira teki todella hyvin töitä, ja etsi todella aktiivisesti jälkeä. Ja sitten olimmekin toisella kepillä. Jälki oli kyllä hieman etsimistä, mutta lopputuloksena kuitenkin 5 keppiä, joista yksi oli kutoskeppi. Nauroin itsekseni että on se huippua että osaan näköjään opettaa koirani etsimään viittä keppiä. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Heti kun tultiin maastoista, olikin jo aika mennä esineruutuun. Ja se oli kyllä aivan mahtava! Ensimmäiseltä lähetykseltä esine, jonka kyllä sylkäisi, mutta onneksi minulla on hyvät refleksit, joten sain kopin ja pääsin lähettämään koiran toiselle lähetykselle, josta koira nostikin jo toisen esineen. Joten siitä saatiin täydet pisteet. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-JCoDQAZ-Gjc/XYC6jya4LXI/AAAAAAAAPMU/qVVaNsYy73UkS6IvNZ6Dpfo5dbwap_GSQCLcBGAsYHQ/s1600/20190910_204631.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-JCoDQAZ-Gjc/XYC6jya4LXI/AAAAAAAAPMU/qVVaNsYy73UkS6IvNZ6Dpfo5dbwap_GSQCLcBGAsYHQ/s320/20190910_204631.jpg" width="240" /></a>Sitten kerettiin hetki hengähtää, ja lähdettiin kohti tottissuoritusta. Oltiin kolmen parissa, mutta onneksi me saatiin ensimmäinen suoritusvuoro. Seuraaminen oli muutamaa kohtaa lukuunottamatta ihan todella hyvän tuntuista. Istumisen ryssin itse, kun annoin jonkun hemmetin oudon käskyn ja koira jäi seisomaan. Maahanmeno ja luoksetulo olivat ihan Lystin näköinen suoritus. Tasamaanoudossa nähtiin se, mitä oli hieman jo epäilytkin, että Lystiä häiritsi vieraan koiran kuolainen kapula, ja se hieman empi nostoa, ja tuli epävarmaksi ja jäi seisomaan minun eteen. En tiedä vaikuttiko se myös hyppynoudossa, koska yllättäen koira kiersi esteen poistullessa. Ja sitten A-esteellä mie taas ryssin, kun en vaan muistanut että sehän on esteen ylitys eikä nouto, ja koira tullessa esteen yli muisti, että kapula ei muuten ole mukana ja lähti hakemaan sitä. Onneksi tuli ilman käskyä kuitenkin minun luo. Ja eteenlähetys. Tiedättekö kuinka onnellinen siitä olinkaan? Todella innokas valmisteva osa, koiran paikka pysyi hyvin, ja heti käskyn saatuaan lähti ihan suoraan eteenpäin, ja heti käskyn saatuaan tipahti maahan. Ai että mie oon niin iloinen tuosta!</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Paikkamakuussa tapahtui jotain mystistä, koska se on ollut nyt jostain syystä todella vaikeata treeneissäkin, ja Lysti piippasi hetken (mitä ei kyllä ikinä oo tehnyt) ja sitten oli noussut istumaan. Mutta oli istunut täysin rauhallisesti koko suorituksen ajan. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Joten lopputuloksena kotiinviemisinä olisi nyt JK1 etuliite! Ja se, että tuon koiran kanssa on vaan niin huippua kisata! Se on vaan ihan huippu, kun sitä ei tarvii nostatella, mennä vaan ja tehdä. Aivan huippua!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ByyJ0j7DBdU/XYC6kOG4tPI/AAAAAAAAPMY/C04OvxW5hAM74Y1pq0DgBBlLXQ1bG1-6wCLcBGAsYHQ/s1600/20190910_231305.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-ByyJ0j7DBdU/XYC6kOG4tPI/AAAAAAAAPMY/C04OvxW5hAM74Y1pq0DgBBlLXQ1bG1-6wCLcBGAsYHQ/s320/20190910_231305.jpg" width="240" /></a></div>
</div>
Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-38158892357763617742019-09-17T13:23:00.000+03:002019-09-17T13:23:13.830+03:00Kesän kuulumisia<a href="https://1.bp.blogspot.com/-JvP84kUAWfE/XYCuquuQ-RI/AAAAAAAAPLk/wQQci0TfAUABOt243hSkMhkqiId1CQQqACLcBGAsYHQ/s1600/20190806_204729.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-JvP84kUAWfE/XYCuquuQ-RI/AAAAAAAAPLk/wQQci0TfAUABOt243hSkMhkqiId1CQQqACLcBGAsYHQ/s200/20190806_204729.jpg" width="150" /></a><a href="https://1.bp.blogspot.com/-3QIAiSR_YJk/XYCukY8O2aI/AAAAAAAAPLM/jvken0gMeKEURDwoJUNw_vrHDXnRFoqVwCLcBGAsYHQ/s1600/20190621_125404.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-3QIAiSR_YJk/XYCukY8O2aI/AAAAAAAAPLM/jvken0gMeKEURDwoJUNw_vrHDXnRFoqVwCLcBGAsYHQ/s200/20190621_125404.jpg" width="150" /></a>On se vaan niin outoa, että pari kk menee kun siivillä. Nyt vasta huomasin, että viimeisin päivitys on maaliskuulta. Joten kootaan tähän meidän kesän kuulumisia. On nimittäin ollut siitä mystinen kesä, että kerrankin ollaan vaan osaksi pakon, ja osaksi oman halun takia vaan oltu ja nautittu vapaista kesäpäivistä. Koirat on päässeet uimaan, ja Lystistäkin on muodostunut aikamoinen vesipeto. Ainakin jos joku jaksaa heittää lelua veteen. Tai sitten mie kykenen menemään veteen. Koska sitten on varjo tasan vieressä koko sen ajan kun olen järvessä.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-INCCs1M8tF8/XYCuqqzVyAI/AAAAAAAAPMA/JUNR2d0tT-MJT9FEDOQwAPV8_kK8RWRrQCEwYBhgL/s1600/20190802_173924.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-INCCs1M8tF8/XYCuqqzVyAI/AAAAAAAAPMA/JUNR2d0tT-MJT9FEDOQwAPV8_kK8RWRrQCEwYBhgL/s200/20190802_173924.jpg" width="150" /></a>Lilyltä löytyi patti jalasta keväällä, ja kun se alkoi selkeästi haittaamaan, leikattiin se pois. Onneksi kasvain oli hyvälaatuinen, ja se saatiin kokonaan poistettua. Mutta ikävä kyllä kesän alussa Lily alkoi lenkillä ollessa köhistä, ja sitä köhinää tutkittiin, ja kun se ei kesän aikana kadonnut, käytiin vielä Soilen luona ja todettiin diagnoosina mahdollinen kurkunpään halvaus. Joten Lily on nyt päässyt nauttimaan täysin rinnoin eläkeläisen roolista, ja saanut käydä treenaamassa ihan vaan pikkuhumppaa ja pyllyrapsuja. Ja kovin tuntuu tämä käyvän Lilylle. Muuten se on oma iloinen itsensä. Lily on myöskin päässyt kyläilemään useamman miun kaverin luokse kun ollaan Lystin kanssa reissattu ympäri suomenmaata. Ja kovasti on nauttinut siitä, että saa kaiken huomion itselleen.<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ysQ_p3lu59I/XYCus9wAE6I/AAAAAAAAPLw/lJQFCgly6UI_u9_nHNv9266bAkjZSrZwQCLcBGAsYHQ/s1600/20190830_152752.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"></a><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKw3PL4j-pLWgbTTSNzke_Z9eWa9gdZrCZqcuj5EpxvriQseQwJ_7E4yJw1Y7cwIp6E0dMZhzj1NiElwMW29UlaZrTfuYU3F4UXjMV3mtOKa86kMyf-uZXTIJI6MXSEKkSuvtmyQxb3Ik/s1600/20190822_170938.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="150" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKw3PL4j-pLWgbTTSNzke_Z9eWa9gdZrCZqcuj5EpxvriQseQwJ_7E4yJw1Y7cwIp6E0dMZhzj1NiElwMW29UlaZrTfuYU3F4UXjMV3mtOKa86kMyf-uZXTIJI6MXSEKkSuvtmyQxb3Ik/s200/20190822_170938.jpg" width="200" /></a></div>
Lily on myös osoittautunut todella helpoksi hoitokoiraksi, ja kaikki on sanoneet että sen kanssa on vaan niin helppo olla. No se on kyllä totta, Lilyn kanssa on vaan hitsauduttu sellaiseksi pariksi että se kyllä osaa jo pelkästä ajatuksesta arvata mitä tapahtuu seuraavaksi. Paitsi lenkillä, kun neito jää haistelemaan tai lähtee linnun perään. Mutta eihän tuolle voi enää olla vihainen? Koska se on vaan niin ihana. Ja pitäähän kymppiveellä olla jo omiakin etuuksia, eikös?<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ysQ_p3lu59I/XYCus9wAE6I/AAAAAAAAPLw/lJQFCgly6UI_u9_nHNv9266bAkjZSrZwQCLcBGAsYHQ/s1600/20190830_152752.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="150" src="https://1.bp.blogspot.com/-ysQ_p3lu59I/XYCus9wAE6I/AAAAAAAAPLw/lJQFCgly6UI_u9_nHNv9266bAkjZSrZwQCLcBGAsYHQ/s200/20190830_152752.jpg" width="200" /></a><br />
Lilyn kesän kohokohta oli kyllä ehdottomasti se, kun Herja (Wirneen Qluisa Qperkeikka) tuli meille reiluksi viikoksi hoitoon. Vartin jälkeen Lily oli sitä mieltä että äiti, voidaanko pitää tää ihana mies? Ja Lysti oli sitä mieltä että hei, reppu on jo pakattu ja mie voin muuttaa ihan heti jonnekkin muualle. Samalla pääsin elämään kolmen koiran lauman kanssa, ja yllättävän hyvin meni koko homma. Varsinkin kun koirat laumautuivat todella nopeasti ja pystyi käymään lenkillä kaikkien kolmen kanssa. Ainut erikoistoimenpide oli, että otin Herjan mukaan töihin, kun sillä on kuulemma tapana aukoa ovia ja puuhastella. Ja Herja oli sitten meillä töissä maskottina.<br />
<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-p1H4oYNALxo/XYCuhgNAjeI/AAAAAAAAPMA/4tNLM97QIpgZT9qrJNs0zMWvPBX3z7cjQCEwYBhgL/s1600/20190515_165824%2B%25281%2529.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-p1H4oYNALxo/XYCuhgNAjeI/AAAAAAAAPMA/4tNLM97QIpgZT9qrJNs0zMWvPBX3z7cjQCEwYBhgL/s200/20190515_165824%2B%25281%2529.jpg" width="150" /></a><a href="https://1.bp.blogspot.com/-ExJxDbyBMPg/XYCum7S9gsI/AAAAAAAAPL4/dnD9jPhImwEUhO6QGV2bYrkuCVi-S28RQCEwYBhgL/s1600/20190703_181309.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-ExJxDbyBMPg/XYCum7S9gsI/AAAAAAAAPL4/dnD9jPhImwEUhO6QGV2bYrkuCVi-S28RQCEwYBhgL/s200/20190703_181309.jpg" width="150" /></a>Lystin kanssa ollaan sitten taas sairasteltu hieman eri lailla. Kaikki alkoi siitä kun tytöt lähtivät kissan perään ja Lysti tuli sitten takaisin kolmijalkaisena. Haava ei näyttänyt pahalta, kunnes sitten oli selvinnyt että koiralla on 5cm syvä ontelo jalassa. Joten päästiin kokemaan dreenihoito. Ja heti sen jälkeen saatiin kiva myrkytystila koiralle, kun se söi suklaata ja makadamiapähkinöitä. Täytyy kyllä sanoa että ihan järkyttävää oli kyllä tulla kotiin ja koira ei olekkaan ovella vastassa kun makaa lattialla aivan sekaisin. Enpä muista millon olisin ajanut niin vauhdilla eläinlääkärille. Luojan kiitos ihana Kivuttoman henkilökunta oli jo ovella odottamassa ja selvittiin koko episodista säikähdyksellä. Kunnes parin viikon päästä koira pääsi sitten mökillä syömään maissintähkiä ja siitä tulikin sitten suolitukos ja taas päästiin leikkuriin. Tuosta haavasta täytyy kyllä antaa erikoismainita Soilelle, en oo ikinä nähnyt noin kauniisti tikattua haavaa joka vieläpä parani aivan mielettömän nopeasti.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-mnkP_T4Vqn8/XYCunaeVfbI/AAAAAAAAPL8/tEonpZ3O8qAS3xaXFUji1O-6Ee69q7RHwCEwYBhgL/s1600/20190705_223701.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="150" src="https://1.bp.blogspot.com/-mnkP_T4Vqn8/XYCunaeVfbI/AAAAAAAAPL8/tEonpZ3O8qAS3xaXFUji1O-6Ee69q7RHwCEwYBhgL/s200/20190705_223701.jpg" width="200" /></a><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Ua7wRqWFesE/XYCuh2fXSyI/AAAAAAAAPL0/H9vHSobZcs04KfBiZUuNFa2BIq5zNw2egCEwYBhgL/s1600/20190526_140333.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="150" src="https://1.bp.blogspot.com/-Ua7wRqWFesE/XYCuh2fXSyI/AAAAAAAAPL0/H9vHSobZcs04KfBiZUuNFa2BIq5zNw2egCEwYBhgL/s200/20190526_140333.jpg" width="200" /></a>Ollaan kuitenkin kaiken tämän sairastamisen lomassa keretty myös paimentamaan, ja ollaankin päästy siinä ihan todella isoin askelin eteenpäin. Nyt meillä on ihan huippuhyvä paimennusflow, koira on todella rauhallinen ja kyllä se on yksi maailman parhaita tunteita, kun kävelee isolla pellolla lammaslauman kanssa, ja välillä pitää ihan katsoa onko koira vielä mukana, kun se antaa lampaille juuri sopivan paineen ja ne kulkevat täysin rauhallisina selän takana. Niin huippua! Käytiin Windedos-kennelin Lenan koulutuksessa, samoin kun Mi Sombra-kennelin Ninan koulutuksessa. Ja onhan se ihan huippua päästä kouluttajille, jotka ovat vuosikausia toimineet rodun parissa. Puhumattakaan huipusta porukasta, jonka kanssa viikonloppu menee kuin siivillä.<br />
<br />
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-cTW7UAmNeck/XYCuirZcBbI/AAAAAAAAPL4/ajY-KgP_mRQPJCrIV9LqHuH932eIf8TYACEwYBhgL/s1600/20190601_050329.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-cTW7UAmNeck/XYCuirZcBbI/AAAAAAAAPL4/ajY-KgP_mRQPJCrIV9LqHuH932eIf8TYACEwYBhgL/s200/20190601_050329.jpg" width="150" /></a><a href="https://1.bp.blogspot.com/-pv2lScEO4Y8/XYCukdXhamI/AAAAAAAAPMA/xEIGEE9G9YgeDUs3u7vShoWQlVMdzilWgCEwYBhgL/s1600/20190628_211727.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="150" src="https://1.bp.blogspot.com/-pv2lScEO4Y8/XYCukdXhamI/AAAAAAAAPMA/xEIGEE9G9YgeDUs3u7vShoWQlVMdzilWgCEwYBhgL/s200/20190628_211727.jpg" style="cursor: move;" width="200" /></a>Keväällä vielä oli ajatuksena saada syksyllä HK1 käytyä, mutta monen asian summana heinäkuussa totesin että siihen ei ole vielä mitään mahdollisuutta, ja aloimme keskittymään jäljen rakentamiseen. Tokonhan minä jätin jo keväällä määrittelemättömälle tauolle, sain sellaisen yliannostuksen tuosta voittajaluokasta Lilyn kanssa. Katsotaan nyt nouseeko tokoinnostus vielä jossain vaiheessa, vai keskitytäänkö PK- ja paimennustreeneihin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgV1Bb2-q8zTtomQWt8qQA77g4Li3QSA6DsoaFPtoSxfVHoclGZq9D19Orwbrk5FG9UvWPomgW8ItAbBM0kIerdOJXm0ftL3I2nl1dKiENWL0zK5SJ32jmfKPcBn7HEy4N-OcCt_aw-r8Q/s1600/20190712_172518.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgV1Bb2-q8zTtomQWt8qQA77g4Li3QSA6DsoaFPtoSxfVHoclGZq9D19Orwbrk5FG9UvWPomgW8ItAbBM0kIerdOJXm0ftL3I2nl1dKiENWL0zK5SJ32jmfKPcBn7HEy4N-OcCt_aw-r8Q/s200/20190712_172518.jpg" width="150" /></a>Muuten ollaan tosiaan vaan nautittu pitkistä lenkeistä metsässä, ja mie oon käynyt rokkikonserteissa ja huomannut, että kyllä sitä elämää voi olla ilman koiriakin. Olen kesän aikana joutunut käymään aika rankan keskustelun itseni kanssa siitä, että voiko tällä tavalla elää, että ei olekkaan 7 iltana viikossa treenit. Ja olen todennut että kyllä, näin voi todellakin elää. Onneksi on kumpikin koira sellaisia, että ei ole pakko olla koko ajan tekemistä. Kerkesin jopa olla kolme päivää mökillä, ja nukuttiin pitkään, ja vaan oltiin. En edes muista milloin viimeksi olisin tuolla tavalla rentoutunut. Ehkä se pahin koiraharrastushulluus on nyt kadonnut, ja avannut ovia ihan muille asioille miun elämässä?<br />
<br />
Ja hei, kuka sanoo että koirakavereiden kanssa voi nähdä vaan treeneissä? Niiden kanssa voi käydä vaikka Latviassa, Kuopiossa ja aika monessa muussakin paikassa. Ja aina ei tarvii ees olla koirat mukana!Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-60875000600813010912019-03-25T10:13:00.000+02:002019-03-25T10:13:26.250+02:00Valoa ja varjoja kesää odotellessa<div>
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-ZX8D_wXtHG8/XJh9TmbahnI/AAAAAAAANCg/JBpbgDTgzrUhaea3VD9ymMISAH3lyv24ACEwYBhgL/s1600/IMG-20190324-WA0023.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" src="https://3.bp.blogspot.com/-ZX8D_wXtHG8/XJh9TmbahnI/AAAAAAAANCg/JBpbgDTgzrUhaea3VD9ymMISAH3lyv24ACEwYBhgL/s320/IMG-20190324-WA0023.jpg" /></a>Illat alkaivat valoistua, räystäältä tippuu vettä ja kävelytiet alkavat sulaa. Linnut laulavat aamulla niin että välillä ihan hätkähtää tuota konserttia. Ja ilmassa on lupaus kesästä. Aurinko alkaa jo lämmittämään ja enää ei ole kun ehkä kolme metriä matkaa kesään? Joten nyt oli aika laittaa #pkharrastajantalvipuuhat naftaliiniin ja alkaa keskittymään #pkharrastajankesäpuuhiin. Tämä talvi on ollut kyllä sellaista vuoristorataa niin oman henkilökohtaisen elämän kuin harrastusrintamankin puitteissa. Välillä on huudettu täysillä kauhusta alamäessä ja välillä innoissaan ylämäessä. Mutta nyt on oikeasti aika rauhoittaa oma elämä, ja keskittyä siihen mistä saa energiaa ja hyvää mieltä, ja ainakin yrittää unohtaa kaikki muu draama ja negatiivisuus? Helppoa, eikö totta? Ja minullahan se energian tuoja on kyllä ehdottomasti treenaaminen. Se on vaan jännää, että enemmän väsynyt olen 3h sohvalla makaamisesta, kuin 3h treeneistä. Toki voihan sitä sohvalla tehdä muutakin kuin maata, mutta tällä hetkellä kun siinä koirien kanssa makaa niin kyllä se vaan masentaa entisestään. Joten nyt on pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa todellakin suunnitella tulevaa kesää, eihän tästä muuten tule yhtään mitään? Ja kun ei talven aikana löytynyt sitä yksisarvista, niin ehkä nyt on aika lopettaa etsiminen ja keskittyä muihin ihaniin asioihin miun elämässä.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div>
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-QRh4nu7u8gg/XJh9XRub-8I/AAAAAAAANCk/E-uTC46AfskYcA9NBo3E-AFyoELoSYTywCEwYBhgL/s1600/received_394494478047788.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1122" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-QRh4nu7u8gg/XJh9XRub-8I/AAAAAAAANCk/E-uTC46AfskYcA9NBo3E-AFyoELoSYTywCEwYBhgL/s320/received_394494478047788.jpeg" width="224" /></a>Ja mikäpä parempi paikka alkaa suunnitella kesän kuvioita kun tottiskoulutus huippuporukan kanssa? Ja ensimmäistä kertaa todella pitkään aikaan alkoi oikeasti olemaan sellainen olo, että ei kehtuuttanut yhtään lähteä koulutukseen. Ja se on jo paljon se. Jospa tästä masennuksesta alkaisi pikkuhiljaa parantua ja elämä alkaisi vihdoin ja viimein hymyillä tähänkin risukasaan? Masennusta on myöskin aiheuttanut Lilyn sairastelu, mutta toivotaan nyt että kohta minulla olisi taas entistä ehompi neitokainen vieressä? Lilyltä leikattiin siis tassusta kasvain, joka oli onneksi hyvälaatuinen ja jonka ei pitäisi tulla uudelleen. Leikkauksen yhteydessä löytyi toinen kasvain suusta, ja koska sitä ei voitu leikata samalla hetkellä, niin siitäkin otettiin koepalat ja myös se oli hyvälaatuinen, ikävä kyllä vaan sellainen joka helposti uusiutuu. Ja näinhän tuo on, koska melkein samasta paikastahan leikattiin pari vuotta sitten se edellinen kasvain. Nyt parannellaan haavaa ja sen jälkeen aletaan ihan tosissaan treenaaminen EVL:ää varten. Koska olisi kyllä korkea aika päästä nyt oikeasti eteenpäin noissa liikkeissä, jotka nyt on sitten olleet melkein kuukauden jo treenitauolla. </div>
<div>
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-53GW2GVu2Mg/XJh9TjZbrDI/AAAAAAAANCc/sTZJ3wh1BI07wsCObUr-C7DGXI6Z2jRqgCEwYBhgL/s1600/20190323_155847.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="778" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-53GW2GVu2Mg/XJh9TjZbrDI/AAAAAAAANCc/sTZJ3wh1BI07wsCObUr-C7DGXI6Z2jRqgCEwYBhgL/s320/20190323_155847.jpg" width="155" /></a></div>
<div>
Mutta sitten tähän tottiskoulutukseen. Koulutus oli SRY Pohjois-Karjalan järjestämä, ja kouluttajana oli Johanna Nivala. Harvoin nykyään enää saa ihan kauheasti irti koulutuksista, enemmänkin ne on sellaista vanhan muistinvirkistystä. Mutta tämä koulutus oli siitä erittäin mukava yllätys, että tuli useampikin ihan uusi asia, ja tykkäsin kovasti kouluttajan tavasta käsitellä koiria ja selittää asiat kovin maanläheisesti. Ja että korjaussarjoihin ei tarvinnut kymmenen hyvää ja kahdeksan kaunista juttua. Koska tämä masennus on nyt ollut niin kauan päällä, ei minulla ollut hajuakaan siitä, mitä tehdä Lystin kanssa, joten päätin ottaa alkuun kokeenomaisen suorituksen ja katsoa, mitä kouluttaja siitä sanoo. Harmi kun meidän ongelmakohdat A-este ja eteenlähetys ei olleet mahdollista tehdä halllissa. Mutta saatiin me esille ongelmat seuraamisessa, vireenhallinnassa ja minun epäselvässä tavassa viedä koiraa suorituksessa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Johanna oli sitä mieltä, että Lysti haluaa niin paljon miellyttää minua, ja koska en ole sille mustavalkoinen, alkaa se siksi arpoa tehtäviä. Joten aloitettiin minun selkeyttäminen joka myös paransi huomattavasti koiran keskittymistä tehtäviin. Kouluttaja myös kiinnitti huomiota Lystin aivasteluun, joka oli selkeä merkki siitä, että koiraa hieman ahdisti kun se ei ihan täysin tiennyt mitä haluan siltä. Joten nyt jo treenin aloitukseen täytyy todellakin kiinnittää huomiota, ja minun olisi nyt oikeasti jätettävä nuo ylimääräiset vartaloavut pois, koska Lysti ei niitä todellakaan tarvitse. Toki kun niitä on jo vuosia tehnyt, niin on niistä ihan hemmetin vaikea päästä pois. Ja samoin kun palkkaukseen pitää saada nyt selkeyttä, olen TAAS lipsunut tuosta palkkasanan käytöstä ja se kyllä näkyy aika todella vahvasti koirassa. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-pxV0U4HlsNU/XJh9XBwPhPI/AAAAAAAANCg/WujKhe1fTJgmoPudNbCgeGcsOO3rVyW7ACEwYBhgL/s1600/IMG_20190323_163912_795.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1280" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-pxV0U4HlsNU/XJh9XBwPhPI/AAAAAAAANCg/WujKhe1fTJgmoPudNbCgeGcsOO3rVyW7ACEwYBhgL/s320/IMG_20190323_163912_795.jpg" width="256" /></a></div>
<div>
Mutta mikä oli ehkä ihaninta, niin ensimmäistä kertaa ikinä meistä sanottiin, että Lysti työskentelee minulle, ei palkalle. Ja se kyllä lämmitti todella paljon mieltä. Koska sen eteen on kyllä todellakin tehty töitä. Ja nyt alkoi todellakin olla se tilanne, että kolmen vuoden treenaaminen alkaa kantamaan hedelmää ja nyt alettaisiin olla valmiina tottiksen osalta kisoihin. Huippua! Eli sulaisi nyt nuo lumet ja päästäisiin jo metsään, niin voisi oikeasti alkaa katselemaan sitä kisakalenteria. Koska olisi vaan niin huippua päästä kisaamaan tuon mustan vauhtisilakan kanssa 💓💓💓</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-90371754377397417122019-02-13T11:11:00.000+02:002019-02-13T11:11:27.865+02:00Kevättä kohti?<a href="https://3.bp.blogspot.com/-rfFRF9egoao/XGPe-DWtfUI/AAAAAAAAK70/E6hi3lkVgi4Jj-qoHPyxEKW-_q1SNtZhwCLcBGAs/s1600/20190208_150403.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-rfFRF9egoao/XGPe-DWtfUI/AAAAAAAAK70/E6hi3lkVgi4Jj-qoHPyxEKW-_q1SNtZhwCLcBGAs/s320/20190208_150403.jpg" width="240" /></a>Niin se vaan joulu tuli, uudesta vuodesta puhumattakaan. Alkuvuosi onkin alkanut erittäin kiireisissä merkeissä, kun täytyy vaan olla hullu ja haalia välillä liikaakin asioita elämäänsä. En viime vuonna päässyt tuomari2-kurssille, mutta onneksi Palveluskoiraliitto oli niin ihana että suostui pitämään meille sellaisen kolmen hengen minikurssin asiasta. Ja tietenkin sitten myös pakollinen ylituomarikurssi osui samaan aikaan, joten nyt yritän saada kummankin kurssin tehtyä läpi samalla kun teen neljää eri tilinpäätöstä ja normaalia työtä. Puhumattakaan kaikesta muusta. Joten täytyy kyllä sanoa että jokaisen vapaahetken vietänkin nyt koneen ääressä.<br />
<br />
Mutta on noiden koirienkin kanssa kerennyt touhumaan. Lystin kanssa olen nyt koko syksyn paininut suurtakin suuremman tokomotivaation etsimisen kanssa, ja nyt teinkin sitten päätöksen, että keskityn nyt kevään tottikseen, ja katsotaan sitten ensi syksynä, joko tokokärpäsen purema löytyisi kesän maastotreenien jälkeen? Ja toki, voihan tuohon nyt vaikuttaa se, että pitäisi TAAS alkaa noita voittajan liikkeitä kasata. Jotenkin sain vaan koko hemmetin luokasta tarpeekseni Lilyn kanssa. Mutta päätös ilmeisesti oli hyvä, sillä ollaan nyt saatu sitten tottista jo parissa viikossa paljon parempaan suuntaan. Kunhan noi hemmetin pakkaset lähtisivät, että pääsisi oikeasti myös ulos treenaamaan. Puhumattakaan tuosta kauheasta lumikaaoksesta mikä meillä tällä hetkellä vallitsee.<br />
<br />
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-yzFhNVqDsIQ/XGPe_bmEKJI/AAAAAAAAK8A/HwJ0mnQOJ00MrPoapdAF1nf4bqDjagXpQCLcBGAs/s1600/20190209_145111.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="778" data-original-width="1600" height="155" src="https://2.bp.blogspot.com/-yzFhNVqDsIQ/XGPe_bmEKJI/AAAAAAAAK8A/HwJ0mnQOJ00MrPoapdAF1nf4bqDjagXpQCLcBGAs/s320/20190209_145111.jpg" width="320" /></a><a href="https://3.bp.blogspot.com/-O32uVmlO32M/XGPe-AvEg5I/AAAAAAAAK74/8u5ZYtn_bdobDeFu5-PWTwHvH1gISDCjQCLcBGAs/s1600/20190208_162834.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="778" data-original-width="1600" height="155" src="https://3.bp.blogspot.com/-O32uVmlO32M/XGPe-AvEg5I/AAAAAAAAK74/8u5ZYtn_bdobDeFu5-PWTwHvH1gISDCjQCLcBGAs/s320/20190208_162834.jpg" width="320" /></a>Lilyn kanssa ollaan painittu EVL:n liikeiden kanssa, ja nyt jotenkin alkaa jopa olla ihan hauska treenata sen kanssa. Kummallekkin taisi tulla aikamoinen taisteluväsymys tuon TK3:sen jälkeen. Jota muuten ei edelleenkään ole tuomari/koetoimitsija korjannut Palveluskoiraliitolle. Täytyy varmaan itse soittaa niille ja kysyä että mikähän tässä mahtaa maksaa. Mutta vielä olisi tekemistä ennen kun päästään itse kisoihin Liipan kanssa. Ja uskomatonta mutta totta, mie ihan oikeesti jo kaipaan kokeisiin!?!<br />
<br />
<a href="https://4.bp.blogspot.com/--KUVisFEm1g/XGPe-bLKihI/AAAAAAAAK78/MlKaD-1Vo7EPwKBLAyXpCHqzxaHH_HQrQCLcBGAs/s1600/20190207_192410.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="778" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/--KUVisFEm1g/XGPe-bLKihI/AAAAAAAAK78/MlKaD-1Vo7EPwKBLAyXpCHqzxaHH_HQrQCLcBGAs/s320/20190207_192410.jpg" width="155" /></a>Mutta onneksi nuo koirat eivät valita siitä, että niille ei kerkeä ihan normaalia huomiota antamaan. Se on kyllä sellainen asia, jota vaan niin jaksaa arvostaa. Koska miettikäähän kun minun elämässä olisi sellainen ADHD-koiruus, jolle pitäisi ihan joka päivä ja koko ajan tarjota sirkushuveja? Ei tulisi kyllä yhtään mitään. Toki, ei varmaan myös sellaisen koiran kanssa joka tahtoisi vaan sohvalla kölliä.<br />
<br />
Ja ihaan pienen hetken ajan tuntui jo, että kevät on ihan kohta täällä! Koska mikää ei kyllä ole niin ihanaa kun ränneistä tippuva vesi ja auringon ensimmäiset lämmittävät säteet. Lilyn karvanlähtökin on melkein siedettävää keväällä. <br />
<br />
<br />
<br />
Ja se hetki, kun pystyy käymään aamulenkin niin, että on jo valoisaa. Koska sitten myös illat alkavat olla jo valoisia! Tule jo kesä!Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-66448673112198049492018-12-20T10:13:00.000+02:002018-12-20T10:13:03.794+02:00On aika rauhoittua joulun viettoon<div style="text-align: justify;">
Facebook on tarjoillut muistoja neljän vuoden takaa, jossa haasteena oli kertoa viidestä elämäni koirasta. Samalla kun on niitä tarinoita lukenut, tuli mieleen että ehkä olisi aika summata myös tämä vuosi. Koska paljon on tapahtunut, ja nyt olisi enää yksi päivä töissä ja sitten alkaisi joululoma. Voidaan rauhoittua ja olla vaan. Mikä ehkä on ihan vaan hyvä, on tässä vuodessa ollut sen verran hulinaa ja huisketta. </div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXyJLz6IIROxIrRQCzViYWco6se2pRJGbujH9DinqFc37unFMfFX_G1N6Tb6ogdr6JgZm4SL1z12WIeIP33YnoDXJL0e0hPq_SbEeoMl4D0ndstFwbMvY3mhD-p5tL_NjoO8y3T38vb7I/s1600/40566545_10217928681955209_2039061184342130688_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="1316" height="155" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXyJLz6IIROxIrRQCzViYWco6se2pRJGbujH9DinqFc37unFMfFX_G1N6Tb6ogdr6JgZm4SL1z12WIeIP33YnoDXJL0e0hPq_SbEeoMl4D0ndstFwbMvY3mhD-p5tL_NjoO8y3T38vb7I/s320/40566545_10217928681955209_2039061184342130688_o.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<span style="color: magenta;"><b>Lilyn vuosi 2018:</b></span><br />
<br />
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-pJpOPykY368/XBtEGJdsM_I/AAAAAAAAFjs/eIeTmnNFNo09osqrDWYbn2amG2r9mUfFwCEwYBhgL/s1600/44108540_10218264310625716_6243924133806080000_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1316" data-original-width="640" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-pJpOPykY368/XBtEGJdsM_I/AAAAAAAAFjs/eIeTmnNFNo09osqrDWYbn2amG2r9mUfFwCEwYBhgL/s320/44108540_10218264310625716_6243924133806080000_o.jpg" width="155" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_A5ODzoF-p9gVBcxXN1WpVffpRCCQe7s8Q2cQVxmIuok_Ah0jnF56fh4u_I0lfu_TTAvMdGKwCb8fiAdE2OsIGX9ZMhtTaEl1lTz4pm8d_ZMPrU85E_w50CHcRsV-J3HnhxpdJLO0cuE/s1600/43246189_10218188363007073_5760221807374237696_o+%25281%2529.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1316" data-original-width="640" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_A5ODzoF-p9gVBcxXN1WpVffpRCCQe7s8Q2cQVxmIuok_Ah0jnF56fh4u_I0lfu_TTAvMdGKwCb8fiAdE2OsIGX9ZMhtTaEl1lTz4pm8d_ZMPrU85E_w50CHcRsV-J3HnhxpdJLO0cuE/s320/43246189_10218188363007073_5760221807374237696_o+%25281%2529.jpg" width="155" /></a><br />
<div style="text-align: justify;">
Talven aikana jouduin tekemään sen raskaan päätöksen, että Lilyn ei enää tarvitse kisata PK-puolella. Ja tämän vuoden aikana se päätös ei ole kaduttanut yhtään. Lily on pysynyt terveempänä kuin koskaan, eikä se ole ollut koko ajan jumissa. Onhan se toki tehnyt maastoja, mutta tottis on jätetty täysin, ja uskon vakaasti siihen, että se on ollut isoin asia tuohon terveyden paranemiseen. Eikä toki muutenkaan enää olla treenattu täyspainoisesti, joten toki sekin on vaikuttanut asiaan. Ollaan toki saatu rautainen tehotiimi Soile ja Aija, jotka ovat pitäneet huolta neidon fyysisestä kunnosta akupunktion, eläinlääkinnän ja hieronnan muodossa. Iso kiitos siitä teille 💗 Itselle tuon päätöksen tekeminen oli kyllä todella vaikea, ja minulla sinne kisakentille on kyllä todellakin ollut ikävä. </div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Isoin ja ainut saavutus tälle vuodelle oli Lilyn TK3, joka edelleen lämmittää mieltä. Vaikkakaan se ei virallinen tulos olekkaan, koska kokeen koetoimitsija ei sitä ollut muistanut laittaa Virkkuun. Mutta ehkäpä koetoimitsija ja tuomari vielä joku kaunis päivä vastaavat sähköpostiinsa ja sitä kautta saadaan tulos ihan viralliseksikin? Tuo tulos oli minulle kyllä sellainen henkinen ylivoitto, saatiin Lily iloiseksi koetilanteessa ja se oli kyllä sellainen vuosien taisto että siitä jaksan olla iloinen vielä vuosia. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-7aU1INw85_E/XBtEDPMKfEI/AAAAAAAAFjo/CrnDZ5Dbxu4j9Lt6JRGjI39nTB8XM8adwCEwYBhgL/s1600/19748461_10214259938558917_1764367011951321511_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: justify;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="640" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-7aU1INw85_E/XBtEDPMKfEI/AAAAAAAAFjo/CrnDZ5Dbxu4j9Lt6JRGjI39nTB8XM8adwCEwYBhgL/s320/19748461_10214259938558917_1764367011951321511_n.jpg" style="cursor: move;" width="213" /></a><br />
<div style="text-align: justify;">
Muutenkin Lilystä on tullut iloisempi ja se ihan selkeästi nauttii elämästään. Ei sitä ole millään tavalla haitannut kisakenttien taaksejääminen. Se nauttii elämästään täysin rinnoin, ja alkaa todellakin saada ns. vanahn koiran vapauksia. Se vaan on niin minun mieli. Ollaan hitsauduttu niin rautaiseksi tiimiksi, että kumpikin tietää jo pienestäkin eleestä mitä toinen on mieltä, mikä painaa ja mikä ilostuttaa elämää. Lystin kanssa ne on kyllä myös niin parhaat kaverit, ja ne nauttivat niin paljon toistensa seurasta. Ja tämä on asia josta olen erittäin iloinen. Koska Lily todellakin ansaitsee sen parhaan ystävän.</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Ensi vuonna keskitytään makaamaan sohvalla sylikkäin, nautitaan elämästä ja ehkäpä korkataan vielä EVL. Tai sitten ei. Enää ei kyllä ole mikäään veren maku suussa, että pakko saada vielä se ja se tulos. Nyt keskitytään siihen että kummallakin on hauskaa, niin treeneissä kun treenien ulkopuolellakin. Koska kyllähän tuo tittelirivi on jo aikamoinen, joten nyt on aika antaa tilaa muillekkin asioille 💗</div>
<br />
<span style="color: #674ea7;"><b>Lystin vuosi 2018:</b></span><br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-hvabxRbYiPw/XBtED8dI33I/AAAAAAAAFjo/FeA7dO4ilGwiSvCqlM58kYkWrd7JayC4ACEwYBhgL/s1600/34726549_10217247627289268_3319674390236364800_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: justify;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1478" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-hvabxRbYiPw/XBtED8dI33I/AAAAAAAAFjo/FeA7dO4ilGwiSvCqlM58kYkWrd7JayC4ACEwYBhgL/s320/34726549_10217247627289268_3319674390236364800_o.jpg" width="295" /></a>Lystin vuosi taas on ollut hyvinkin erilainen kun Lilyn. Kisakentillä ollaan kyllä käyty, ja tuloksiakin sieltä on tullut. Mutta onneksi olen pystynyt pitämään pääni kylmänä, ja olen ihan selkeästi saanut sellaisen ns. näyttämisenhalun pois päästäni, mikä Lilyn kanssa on ollut. Ja se kyllä ihan selkästi on myös näkynyt. Kevät alkoi alokasluokan tokokokeella, ja minähän olin jo aikoja sitten päättänyt että Lystin kanssa mennään kokeeseen vasta, kun se on niihin valmis, ja että nyt ei haeta titteleitä, vaan kokeet ovat pelkästään tason tarkastusta. Ja se päätös on onneksi pitänyt. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-yod10ygQCYA/XBtEEYHt9BI/AAAAAAAAFjk/rgNavrZgRZQHoe23h4JeWf92MClPqiObwCEwYBhgL/s1600/35058253_10217247419044062_1699722333750558720_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-yod10ygQCYA/XBtEEYHt9BI/AAAAAAAAFjk/rgNavrZgRZQHoe23h4JeWf92MClPqiObwCEwYBhgL/s320/35058253_10217247419044062_1699722333750558720_o.jpg" width="240" /></a>Seuraavana vuorossa oli BH, ja ajattelinkin että tänä kesänä me korkataan PK-puoli. Mutta toisin kävi, kun helle paukutteli yli kolmessakympissä, ja treenit jäivät todella vähäiseksi. Mutta silti olen ylpeä siitä, että vaikka pään sisällä olikin pieni ääni joka huusi "nyt sinne kisoihin" niin sain sen hiljennettyä ja todettua että koira ei ole vielä valmis, ja jätettiin kisaaminen suosiolla ensi vuodelle. Kerkeäähän tuota vielä sinne kisoihin sitten kun koira on valmis. Koska turhahan sitä on sen tittelin perässä juosta, sitä ei tule nimittäin saamaan ennen kun koira on valmis. Kyllä Lily ja aika moni muu koira on tämän todistaneet. Joten annetaan ruokaraivon kasvaa ja kehittyä, ja nautitaan matkasta, koska sitä se tuon koiran kanssa on. Nauttimista ja naurua. Ja välillä aikamoisia haasteita. Mutta niistä onneksi aina selvitään.</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Käytiin myös alokasluokan tokosta hakemassa ykköstulos, ja nyt ollaankin keskitytty pistämään voittajaluokka pakettiin. Ja samalla ollaan tehty tottista paremmaksi, ja kyllä se alkaa aika hyvällä mallilla olemaan. Joten jospa ensi vuonna saisi sekä PK-puolen että voittajaluokan korkattua? Toki, ensimmäistä kerta vuosiin minulla ei ole virallista tokoryhmää, mutta enpä usko että se tulee olemaan ongelma, koska suurin osa meidän tottisryhmästä tekee kuitenkin myös tokoa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Paimennus on kuitenkin selkeästi se laji, josta Lysti nauttii aivan ylitse muiden lajien. Onneksi ollaan nyt saatukin käytyä koko vuosi aktiivisesti paimentamassa, ja siitä onkin sitten PAIM-E tuloksena. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdjMnO1Roq7TULi6XbpvSYEHivxyoZh6vzbgF0MvmJ2_-iS6j8dllHkraO0PFq7Ul_du6MXFhrDjRfaHrinqQOdzz9XJPUIngj9UFY94kUyTZeKBmSocguipfhjAOaU3YhN3TBZ1q37Cw/s1600/26026066_10215866880971473_6051394636939940871_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdjMnO1Roq7TULi6XbpvSYEHivxyoZh6vzbgF0MvmJ2_-iS6j8dllHkraO0PFq7Ul_du6MXFhrDjRfaHrinqQOdzz9XJPUIngj9UFY94kUyTZeKBmSocguipfhjAOaU3YhN3TBZ1q37Cw/s320/26026066_10215866880971473_6051394636939940871_o.jpg" style="cursor: move;" width="240" /></a>Ensi vuodelle tarkoitus olisi saada ykkösluokka korkattua, ja nyt pitäisi päästä käymään myös muiden luona paimentamassa. Syksyllä päästiin jo Lauran lampaille, ja yllättävän hyvin Lystillä meni niiden kanssa. Onneksi saadaan kuitenkin koko talvi paimentaa, joten mahdollisuudet tuohon ykkösluokan korkkaukseen ovat varmasti ihan realistiset. Iso kiitos vaan Riitalle, joka on on tuota raivopäätä jaksanut ohjata oikeaan suuntaan 💗 Koska täytyy sanoa että ei ole muuten paimennus tuon eläimen kanssa rauhallista ja seesteistä. Kyllä ollaan useampikin kirosana, aurauskeppi ja hermojen menetys nähty tuon lajin parissa. </div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Arki Lystin kanssa on muutenkin alkanut rullaamaan, ja siitä on alkanut tulla tosiaan minun varjo. Se on aina valmis kaikkeen, mutta osaa myös todella hienosti rauhoittua. Ja sen kanssa on oikeasti ihan mielettömän hieno olla ja mennä, kun se osaa käyttäytyä niin fiksusti. Tulee edelleen toimeen kaikkien kanssa, sen kanssa ei paljon erikoisjärjestelyjä tarvitse tehdä. Ja sen kanssa ei kyllä vakavana pysty olemaan, vaan sen touhuille saa kyllä nauraa ihan koko ajan. Tylsyyttä ei kyllä myöskään elämässä ole ollut sen jälkeen kun tuo musta silakka meille muutti! </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="color: #a64d79;"><b>Oma elämä vuonna 2018:</b></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="color: #a64d79;"><b><br /></b></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-c-wwILRiGeI/XBtHgVdrAlI/AAAAAAAAFkE/1Waui3_VzcstruUjleyjEGPme6qiP1RGACEwYBhgL/s1600/778455cb9ce224d922066fd76553b5bf.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="564" data-original-width="564" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-c-wwILRiGeI/XBtHgVdrAlI/AAAAAAAAFkE/1Waui3_VzcstruUjleyjEGPme6qiP1RGACEwYBhgL/s320/778455cb9ce224d922066fd76553b5bf.jpg" width="320" /></a>Tämä vuosi on ollut sellaista uuden opettelua, vuoristorataa, tunteiden kuohua ja henkistä kasvua, että ihan hengästyttää. Todella vaikea vuosi henkisesti, mutta toisaalta samalla niin vapauttava, monellakin tavalla. Ensimmäistä kertaa vuosiin vietin kokonaisen kesäLOMAN, sain ikioman kodin joka todellakin alkaa tuntumaan kodilta, ja mikä tärkeintä, olen saanut nukuttua paremmin kun vuosikausiin. Myös maha on kiittänyt stessin määrän vähenemisestä, ja vihdoin alkaa löytyä tasapaino jota on vuosia etsitty. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-UPHvxqAsu_A/XBtEEHmWiLI/AAAAAAAAFjU/xPk-07eXJJMShi4m-nON46HHT6TN73NqQCEwYBhgL/s1600/36310066_10217387511026274_114989567437701120_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="1080" height="200" src="https://3.bp.blogspot.com/-UPHvxqAsu_A/XBtEEHmWiLI/AAAAAAAAFjU/xPk-07eXJJMShi4m-nON46HHT6TN73NqQCEwYBhgL/s200/36310066_10217387511026274_114989567437701120_o.jpg" width="150" /></a>Tänä vuonna on huomannut myöskin ystävien tärkeyden elämässä. On oikeasti ihan mahtavaa huomata, että kun itse alkaa kaatumaan, on aina joku joka ottaa kiinni. Koska onhan se ihan totta, että vaikeuksien edessä ne todelliset ystävät punnitaan. Olipa sitten kyse ihan mistä vaan. Aktiivinen negatiivisten ihmisten kadottaminen elämästäni on onnistunut erittäin hyvin, ja tällä hetkellä edes treeniporukassa ei ole yhtään ihmistä, jonka kanssa ei homma toimisi. Ja se on paljon se. Ei enää muuten pitkään aikaan ole vituttanut lähteä treeneihin. Ja pitkästä aikaa on siis ollut muutakin elämää kun vaan koirat ja niiden kanssa harrastaminen. </div>
<br />
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-w7Ze0Cj7jpE/XBtEFynTOwI/AAAAAAAAFjg/6YdoBEuWK2Q_k_GRwJIucfyan8nCW7RQwCEwYBhgL/s1600/43382055_10218194050189249_3916567118010646528_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="200" src="https://3.bp.blogspot.com/-w7Ze0Cj7jpE/XBtEFynTOwI/AAAAAAAAFjg/6YdoBEuWK2Q_k_GRwJIucfyan8nCW7RQwCEwYBhgL/s200/43382055_10218194050189249_3916567118010646528_o.jpg" width="200" /></a>Kesän yksi ehdottomia kohokohtia oli kyllä vuosien tauon jälkeen Ilosaarirock. Kolem päivää ihania ihmisiä, naurua, hyviä bändejä ja aurinkoa. Tänä vuonna on tullut tosi monesti sanottua, että jos nauru pidentää ikää niin miusta tulee kyllä tosi vanha. Kuten ehkä kuvista näkee? On tullut ajettua bussilla, kerätty ajatuksia mökillä, katseltua tähtitaivasta, huomattua miltä näyttää kun ensilumi leijailee maahan, kun aamu-usva nousee auringon kanssa.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilh6LPMqypveSMgErIl4pSYsb9y1x1QsHHkk8qUljzTNOEfC7HiRlL-Uy3OT5GvOrv5jDZQ-5hZeRZXk9q8f9XnYAr3kBkaLP-HqaDa_4Y7hJjSyhWkntgFpEOzw-T9G3Xt7pI_ENsr_U/s1600/24291897_10215614666266263_1049689747351456106_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilh6LPMqypveSMgErIl4pSYsb9y1x1QsHHkk8qUljzTNOEfC7HiRlL-Uy3OT5GvOrv5jDZQ-5hZeRZXk9q8f9XnYAr3kBkaLP-HqaDa_4Y7hJjSyhWkntgFpEOzw-T9G3Xt7pI_ENsr_U/s200/24291897_10215614666266263_1049689747351456106_o.jpg" width="200" /></a>Ja toki, tulihan myös käytyä Tavastialla, joten sekin paikka on nyt nähty. Ei ehkä ollut ihan sellainen paikka mitä olin kuvitellut, mutta onneksi hyvä musiikki ja seurakorvaa paljon muuta?<br />
<span style="text-align: justify;"><br /></span>
<span style="text-align: justify;">Ja sain tänä vuonna myös todistaa pienen ihmisen syntymän, josta tulikin minun kummilapsi. On ollut kyllä ilo saada seurata vierestä pienen ihmisen kasvua ja kehitystä! Eipä sitä silloin ABC:n kahvipöydässä uskonutkaan mitä siitä "työhaastattelusta" tulisikaan? </span><br />
<span style="text-align: justify;"><br /></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-w7xvNNy0a1g/XBtEGg8DU4I/AAAAAAAAFjo/2FX_S8c0LZ8nlbrbUQeMSwFQlJxsj1lGACEwYBhgL/s1600/44461471_10218299454024279_3260017479178518528_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: justify;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="1080" height="200" src="https://2.bp.blogspot.com/-w7xvNNy0a1g/XBtEGg8DU4I/AAAAAAAAFjo/2FX_S8c0LZ8nlbrbUQeMSwFQlJxsj1lGACEwYBhgL/s200/44461471_10218299454024279_3260017479178518528_o.jpg" width="150" /></a>Onhan tässä elämässä myös katsottava eteenpäin, ja ehkäpä aika on nyt kypsä myös ihan uudenlaisen suunnan ottamiseen? Päästettävä irti vanhasta ja uskallettava hypätä? Koska on se tänä vuonna nähty, että aina joku ottaa kiinni. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Joten jos viime vuonna tähän aikaan elämä oli ihan täyttä paskaa ja tuntui että mistään ei tule mitään, niin vuodessa elämä on tehnyt täydellisen kärrynpyörän ja nyt elämä onkin itse asiassa ihan minun näköistä. Kaikkine iloineen ja suruineen. Ja jos vuosi sitten tuntui, että ei ole mitään syytä nousta sängystä, niin nyt pienellä painostuksella sieltä nousee ihan mielellään. Toki edelleen kuuden torkun jälkeen 😂</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Joten näiden tunnelmien siivittämänä toivotan kaikille oikein ihanaa joulua ja toivottavasti ensi vuosi tulee olemaan täynnä iloa ja onnea 💝 </div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-qlOIKIutLeU/XBtHgJJeFiI/AAAAAAAAFkA/a3bkaAdwKm4ppPkREqBZSnoc_P38wIFyACEwYBhgL/s1600/504795da7e52d5f99501dc2acc7b27dc.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="564" data-original-width="564" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-qlOIKIutLeU/XBtHgJJeFiI/AAAAAAAAFkA/a3bkaAdwKm4ppPkREqBZSnoc_P38wIFyACEwYBhgL/s320/504795da7e52d5f99501dc2acc7b27dc.jpg" width="320" /></a></div>
Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-23317278020985889552018-11-20T08:29:00.000+02:002018-11-20T08:30:22.166+02:00Paluu normaaliin?Nyt alkaisi olla koti kodin näköinen, ja vihdoin ja viimein pääsisi ehkä kohti normaalia arkea. Treenit on sujuneet erittäin hyvin, kiitos mahtavan treeniporukan ja parin koulutuksen, jossa ollaan ratkottu meidän ongelmia. Ensimmäisenä oli pitkästä aikaa tokokoulutus, johon kouluttajaksi tuli Wirneen Nyt On Nappiosuman omistaja Mari Jääskeläinen. Pohdittiin siinä minun ongelmaa opettaa koiralle kaukoja. Sillä olen onnistunut myös Lystin kaukot sekoittamaan todella pahasti. Olen jo pitkään ihastellut Sannin kaukoja, ja miettinyt että onko minun helpompi opettaa koiralle etujalkakaukot, kun se Lystin pylly on suoraan sanottuna aika hmmm... eläväinen. Mari näytti Sannilla kuinka on alkanut niitä opettamaan, ja käytiin hieman alkuopetusta läpi Lystin kanssa. Lilyn kaukoja ei tietenkään lähdetä muuttamaan yhtään mihinkään, mutta itse asiassa Mari huomasi virheen minun palkkauksessa, ja heti kun aloin palkkaamaan koiran niin, että menen sen vierelle, se alkoi tekemään liikkeet oikein. Tai siis oikeammin. Jäinkin nyt sitten pohtimaan noita Lystin kaukoja, koska tosiasiahan on se, että valitsimpa kumman tavan vain, niiden kisavalmiiksi saaminen vaatiin ihan hitosti hommia.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-PRmhkMNH97c/W_OeIpJeseI/AAAAAAAAFg0/yhtUIbamT_gL9vCleIgqDBkorpN-KppZgCLcBGAs/s1600/20180929_140238.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="778" data-original-width="1600" height="155" src="https://2.bp.blogspot.com/-PRmhkMNH97c/W_OeIpJeseI/AAAAAAAAFg0/yhtUIbamT_gL9vCleIgqDBkorpN-KppZgCLcBGAs/s320/20180929_140238.jpg" width="320" /></a></div>
Koulutuksen lopuksi serkukset pääsivät vielä lyhyesti yhdessä rallaamaan. Kyllähän nuo sukulaisiksi todellakin tunnisti! Kuvassa siis vasemmalta oikealle Herja (W. Qluisa Qperkeikka), Lysti ja Sanni (W. Nyt On Nappiosuma). Ja voihan hitsi miten kesäiseltä tuo kuva näyttääkään! Tahtoo skipata tän talven ja hypätä suoraan kesään!<br />
<br />
<br />
Seuraava koulutus olikin ihan muutaman viikon päästä, ja kouluttajana toimi Riikka Railo. Tämä taisi olla kolmas vai neljäs kerta, kun Riikka tulee Joensuuhun koulutusta pitämään, ja viikonloput ovat perinteisesti olleet äärettömän hauskoja ja opettavaisia. Ja ei Riikka kyllä nytkään pettänyt odotuksia, ja itse asiassa minun ei ollut tarkoitus edes ottaa Lilyä mukaan, koska eihän me tottiksella tehdä mitään. Mutta eihän se nyt niin mennytkään. Juttelin Riikan kanssa Lilystä, ja kerroin että meillä suurimpia harmaita hiuksia aiheuttaa tällä hetkellä se ns. vitunkierto. Riikkaa alkoi heti kiinnostamaan että mikäs se sellainen liike on, ja kukaanhan ei ikinä arvaa kuinka tämä päättyi? No Lily haettiin kotoa ja alettiin kouluttamaan sille vitunkiertoa.<br />
<br />
Meillähän on siis ollut se ongelma, että koska hyppy ja kapula, niin se täytyy hypätä ja hakea. Ei muuten auta yhtään mikään siihen, että saadaan koira kiertämään JA sen jälkeen vasta hakemaan se kapula JA hyppämään ns. väärinpäin. No kuten näette, nytpä sitä kierretään ihan innolla. Viikonlopun aikana saatiin Lily todella älyämään tuon liikkeen idea. Ette muuten usko millainen työvoitto tuo minulle oli!<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dxnFyWIgeLHftKu6LdGlC4iYSPYcEds8y4uNDrBuTl4aHBCrF2bL1na2lpzUlSdEZH6iv82GItzrHcnRWOWHw' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div>
<br />
On muuten jännä, kun aika usein tokoihmiset ovat sitä mieltä, että pk-ihmiset eivät osaa kouluttaa tokoa, ja päinvastoin (toki niinhän itsekkin ajattelin). Ja nyt sekä ohjattu nouto että vitunkierto on korjattu ihmisten toimista, jotka eivät itse liikkestä ole koskaan kuulleetkaan. Meillähän on myös Poksin hallilla sääntö, että tottisvuorolla ei saa opettaa tokon liikkeitä. Ymmärrän kyllä ruudun ja muutaman muun liikkeen, mutta olen nauranut tälle säännölle. Koska periaatteessa sinähän et saisi opettaa koiralle kun A-estettä, metristä estettä täysikorkeana sekä eteenlähetystä. Koska kaikki muut liikkeet on kutakuinkin samoja kun tokossa. Ja varsinkin koulutusvaiheessa on kyllä pirun vaikea mennä sanomaan, kumpaan lajiin opetat temppuja. Mutta näillä mennään, ehkä joskus ihmiset suhtautuvat toisiin lajeihin avarakatseisemmin? Mutta tätä en nyt yhtään enempää ala kyllä miettimään, tulee vaan paha mieli.<br />
<br />
Mutta tytöillä ei ole paha mieli. Koska meidän kodissa pääsee juoksemaan rinkiä. Ja se on parasta. Joka aamu ekana syödään ja sitten aletaan riehua. Noi kaksi ovat kyllä niin hauskoja seurata. Niillä on ihan selkeästi niin hauskaa keskenään. Ja hyvin on tytöt kotiutuneet, siinä ei ollut mitään ongelmaa. Myös oma mieli alkaa kotiutumaan Ylämyllylle, ja nyt kun suurimmat remontit ovat ohitse voi todellakin vaan nauttia olostaan. Ja ehkäpä kauan kadoksissa ollut treenimotivaatiokin alkaa pikkuhiljaa löytymään muuttokuorman keskeltä?<br />
<br />
<br />
<br />Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-67623015126409160372018-10-29T11:25:00.000+02:002018-10-29T11:25:02.641+02:00Ja sitten TK3:sen rivi, ollos hyvä!Jaahas, nyt oli tullut tulokset Virkkuun, joten saan sieltä katsottua tulokset.<br />
<br />
Paikkamakuu 8: Ei noussut kun toisella käskyllä istumaan, mutta en ainakaan kuullut että olisi yhtään piipannut. Joten sehän meni vallan mainiosti!<br />
<br />
Seuraaminen 7,5: Siellä meidän perusvirheet, eli pysähdyksissä ei istu ja hieman painaa sekä kontakti hieman katkeilee. Mutta iloisesti teki, tunsin hännän heilumisen välillä. ja sehän se on meillä pääasia.<br />
<br />
L 8: Tässä en kyllä muista edes mistä nuo pisteet lähtivät?<br />
<br />
Luoksetulo 7: No kappas kepposta, hieman taas ennakoitiin ja siksi vauhti oli TODELLA hidas. Tähän täytyy kyllä nyt keksiä joku kikkakolmonen että saa vauhtia EVL:ään. Koska tuolla ennakoinnilla ei tule kyllä siellä paljon pisteitä ropisemaan.<br />
<br />
Ruutu 10: Ja sitähän se oli. Lily oli ihan liekeissä, ja kun kävelin lähelle näin että ihan nyki kun odotti luoksetulokäskyä. Tämän olen kyllä opettanut sille todella hyvin. Nythän se alkaa sitten se merkittömän merkin opettaminen, mutta onneksi tästä liikkestä muuten koira tykkää ihan älyttömän paljon, helpottaa ihan varmasti opettamista.<br />
<br />
Ohjattu noutaminen 9: Tattadaa, voitteko uskoa, minpä näin Lilyn laukkaavan! Jokohan nyt voisin alkaa pikkuhiljaa uskomaan että tämä oikeesti alkaa olla yksi Lilyn lempiliikeistä?<br />
<br />
Tunnari 8: Ei yhtään ahdistusta, reippaasti etsi kapulan, toki tarkisti kaikki muutkin, mutta sieltä se vaan sen oikean toi miulle asti. Aivan huikeeta. Mutta ei vieläkään kuulu Lilyn lempiliikkeisiin. Sen kyllä huomasi.<br />
<br />
Kaukot 7: Ihan selkeä ero jo edelliseen kokeeseen, eli treeni on tuottanut tulosta. Toki edelleen liikkuu ja on tosi epävarman oloinen, mutta ihan selkeästi treeni tuottaa tässäkin tulosta. Mietin että jos nyt hetkeksi palaisi alkutekijöihin ja laittaisi sen laudan hetkeksi muistuttamaan oikeasta paikasta. Ja tuo Marin vinkki palkkaamisesta otetaan kyllä todellakin käyttöön. Ja ne takapääjumpat. Mie meinasin että taidan nyt ottaa parin viikon iltakuurin noista kaukoista, koska niitä voi vallan mainosti tehdä kotona.<br />
<br />
Metalli 9: No hih heijaa, koirahan yritti varastaa metallinoutoon. Onneksi ennen kun liike alkoi. Joten intoa oli kyllä hakea kapula, todellakin. Tästä olen NIIN onnellinen, että tämä liike on nyt lopullisesti ohitse. Minusta on aina niin kauhea laittaa koiraa hakemaan superkylmää metallikapulaa. Nytkin se oli tosi kylmä. En yhtään ihmettele jos ei koira oikein tykkää asiasta?<br />
<br />
Ja kokonaisvaikutus 8, vaikkakin tosiaan voisin hillitymmin kehua koiraa. Jep jep. Myönnän, vedin ihan tarkoituksella yli. Mutta se kannatti. Todellakin.<br />
<br />
Ja nyt tosiaan sitten seuraavana nokka kohti EVL:ää. Hui kauhistus. Ja toisaalta VIHDOINKIN! Koska nuo voittajaluokan liikkeet on vaan niin jo nähty. Ihan ärsyttää että nyt ne pitäisi sitten Lystille kasata. Onneksi sillä on jo paljon pohjia liikkeisiin tehty, joten ei luulisi olevan niin iso juttu kun mitä Lilylle. Edelleen kyllä tykkään siinä mielessä näistä uusista säännöistä, että ne menevät oppimisen kannalta kauhean hyvin. Jokohan parin kk päästä uskaltaisi kummallekkin pitää kisanomaisen treenin jossa saisi katsottua kuinka valmiita oltaisiin seuraavaan koitokseen?<br />
<br />
Ja siis vielä pari viikkoa sittenhän olin sitä mieltä että jätän tokon kokonaan, kun en jaksa enää treenata. Mutta onneksi siitä suosta on taas päästy yli. Joten mikäli joku blogini lukija on treeniseuraa vailla, niin saa hihkaista, sillä nyt kun maastokausi alkaa vedellä viimeisiään on taas huomattavasti enemmän aikaa tokolle.Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-62989097284669214282018-10-23T08:53:00.000+03:002018-10-29T11:06:28.998+02:00Nyt olisi rivi täydellinen!Elikkäs nyt on kolmoset joka lajista jota olemme kisanneet Lilyn kanssa, kuin huikeeta! Eli 💓 FI KVA JK3 HK3 EK3 TK3 💓 Of Gurrent Extreme Evita. Kyllä se vaan tuon koiran kanssa ei mikään noista kirjaista tai numeroista ole tullut helpolla, mutta kyllä se onnistuminen sitten tuntuu muuten oikeesti aika huikeelta! Vaikka täytyy myöntää että jälki- ja tokotulosten saaminen on ollut eniten harmaita hiuksia nostattavaa puuhaa. Mutta periksihän me ei tunnetusti anneta, vaikka tiedän useammankin henkilön joka on ollut sitä mieltä, että keskittyisi nyt tuohon nuoreen ja antaisi Lilyn olla eläkekoirana. Mutta olisitte nähneet sen tuolla kehässä! Kyllä siinä oli eläkeläisyys aika kaukana. Harmittaa kyllä että kerrankin suorituksesta ei ole videota, mutta se laitettakoon pääni surinan viaksi.<br />
<br />
Koska tämä koehan ei siin todellakaan tullut hyvään aikaan. Ilmosin Lilyn kokeeseen jo ennen Pieksämäkeä, ja sen jälkeen mietin jotta nyt on kummallekkin aivojen nollaus tarpeen, ja päätin pitää viikon täyslevon treenaamisesta. Ja seuraavalle viikonlopulle olinkin jo sopinut reissun Etelä-Suomeen, joten Lily pääsi Jarnon luokse hoitoon. Ja että sen jälkeen oikein urakalla alettaisiin korjaamaan juttuja ja olinpa vielä koetta edeltävälle viikonlopulle ilmoittanut tytöt tokokoulutukseenkiin saadakseni viime hetken vinkkejä.<br />
<br />
Mutta koska minun elämä aina hieman heittelee, niin toki löysin sitten vihdoin ja viimein oman asunnon, ja heti kun tulin Etelä-Suomesta, alkoi hillitön pakkaaminen ja se jatkui asunnon remontoinnilla. Kävinhän minä toki tuossa tokokoulutuksessa, mutta siitäkin menin suoraan asunnolle remontoimaan sitä. Ja siihen päälle vielä muutin Jarnon luokse viikoksi, koska entisen asunnon tavarat oli jo pakattu, ja tiesin että remontoinnissa menee todellakin aikaa. Joten Jarno hoiti koirat ja mie kävin siellä pääasiallisesti vain nukkumassa. Muutamana iltana otettiin kaukoja olohuoneessa, mutta periaatteessa yksiäkään kunnon treenejä ei edellisen kokeen jälkeen kerennyt olemaan.<br />
<br />
Ja jotta tämä kurjuus maksimoitaisiin, niin tottakai olin sitten päättänyt tehdä muuton lauantaina heti kokeen jälkeen. Koska miksipä ei? Mutta koska Extreme vaatii aina extremet olosuhteet niin näinhän siinä kävi nytkin. Lilyllä oli pitkästä aikaa oikeasti kivaa kehässä. Se palkkaantui erittäin hyvin sosiaalisesta palkasta (Tuomari kyllä huomautti suorituksen loputtua että muistathan koesäännöstä kohdan hillitty palkkaaminen), ei vajonnut kertaakaan omaan ahdistukseensa ja muutaman kerran minun piti jopa ihan aavistuksen laskea virettä, koska tiesin että sitten tulee rumaa jälkeä.<br />
<br />
Osa-alueista sen verran, että kadotin sen hemmetin pistelapun ja näköjään häntärahaa ei ole vielä maksettu koska tulokset eivät ole ilmestyneet Virkkuun, niin ne avaan sitten kunhan saan faktaa tiskiin.<br />
<br />
Ja kävipä vielä sellainenkin homma, että kun kävin kysymässä saisinko ostaa sen TK3-killukkeen, niin olimmepa saaneet vielä KP:nkin koska tulimme ensimmäiseksi luokassa! Joten saatiin vielä ruusuke matkaan. Kannatti siis käydä kysymässä killuketta. Joten tässäpä olisi virallinen kisakuva neidosta! On se vaan oikeasti aika huikea eläin. Eikä todellakaan päästä kuskia helpolla missään suhteessa. Mutta eipä tarvitsekkaan, tuntuupahan voitto sitäkin makeammalta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-X94FnKXieIM/W86ukBcRrGI/AAAAAAAAFeU/ksBRlNG0VmsFF1lGeGMBtBXjOhY10mhvwCLcBGAs/s1600/43246189_10218188363007073_5760221807374237696_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1316" data-original-width="640" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-X94FnKXieIM/W86ukBcRrGI/AAAAAAAAFeU/ksBRlNG0VmsFF1lGeGMBtBXjOhY10mhvwCLcBGAs/s320/43246189_10218188363007073_5760221807374237696_o.jpg" width="155" /></a></div>
Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-3444350795100704902018-10-16T12:27:00.001+03:002018-10-16T12:27:10.496+03:00Ihania kuvia tytöistäSusanna sai hyvän idean, että Siiristä täytyisi saada poseerauskuvat yksivuotissynttäreiden johdosta, ja tartuin tuumasta toimeen ja pyysin Lappalaisen Tomia ottamaan kuvia meidän treeneihin. Tomin serkku Piia Kinnunen <a href="https://www.instagram.com/piijjakinnunen/?hl=fi" target="_blank">@piijjakinnunen</a> kiinnostui myöskin ideasta ja tuli mukaan treenihin. Aiheena oli haku, ja täytyy sanoa että aikasta huikeita kuvia otti kumpikin kyllä koirista! Piia tekee kuvausta ihan siis rahaa vastaan, joten jos kuvat miellyttävät, voi Piialle laittaa viestiä ja sopia kuvausaikaa. Ihanasti kuvissa näkee tyttöjen eron luonteissa, nauroin ihan kippurassa näille kuville!<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: justify;">
</div>
<div style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-HUyY2hrRK44/W8Wloql9xpI/AAAAAAAAFck/bNCb434JUQEwKnp1UTa3qkqeVxVVJOe5QCLcBGAs/s1600/KollaasiLily.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1132" data-original-width="1600" height="451" src="https://3.bp.blogspot.com/-HUyY2hrRK44/W8Wloql9xpI/AAAAAAAAFck/bNCb434JUQEwKnp1UTa3qkqeVxVVJOe5QCLcBGAs/s640/KollaasiLily.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-5fHO39CEsvU/W8WsVLUOxpI/AAAAAAAAFcw/qkqkria2PwkStLsyvOusNryZUZ1vHP0gACLcBGAs/s1600/KollaasiLYSTI.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1132" data-original-width="1600" height="452" src="https://2.bp.blogspot.com/-5fHO39CEsvU/W8WsVLUOxpI/AAAAAAAAFcw/qkqkria2PwkStLsyvOusNryZUZ1vHP0gACLcBGAs/s640/KollaasiLYSTI.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Kyllä siinä on kaksi niin erilaista mutta silti niin mahtavaa koiraa!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Mutta koska piti saada myös niitä poseerauskuvia, niin mentiin läheiselle hiekkakuopalle, ja kyllä täytyy sanoa että jos noista treenikuvista tuli hyvälle mielelle niin nämä taas herkistivät jotenkin aivan uskomattomalla tavalla. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-1y8YmmpA2hs/W8WtVzeVlKI/AAAAAAAAFdA/Cn4WrAClI60Gs89OSJrRakhSdcLncl0OQCLcBGAs/s1600/SORIS-0035.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1068" data-original-width="1600" height="213" src="https://3.bp.blogspot.com/-1y8YmmpA2hs/W8WtVzeVlKI/AAAAAAAAFdA/Cn4WrAClI60Gs89OSJrRakhSdcLncl0OQCLcBGAs/s320/SORIS-0035.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-BfIz7n-uR0A/W8WtWV0BorI/AAAAAAAAFdE/t0F7ioq6K0AdUTBbgnAbLdZG-G_7gjQawCLcBGAs/s1600/SORIS-0038.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="213" src="https://1.bp.blogspot.com/-BfIz7n-uR0A/W8WtWV0BorI/AAAAAAAAFdE/t0F7ioq6K0AdUTBbgnAbLdZG-G_7gjQawCLcBGAs/s320/SORIS-0038.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKy0t-QPAkE6UJGmwRokkhEjJSZ9bHtAFnY6vmcl3AEzAL7fn9gLo7RgGukVbbdv0xYfhJ5hHtTOOWuiJzy3-1DqQv9WdRwJz3nalMobKmJMpmcUXDppWWpPAWqst2s3JX0AMlXd116EQ/s1600/SORIS-2583.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKy0t-QPAkE6UJGmwRokkhEjJSZ9bHtAFnY6vmcl3AEzAL7fn9gLo7RgGukVbbdv0xYfhJ5hHtTOOWuiJzy3-1DqQv9WdRwJz3nalMobKmJMpmcUXDppWWpPAWqst2s3JX0AMlXd116EQ/s320/SORIS-2583.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Kunnes pääsin Lystin kuviin. Herkkyys oli aika kaukana? </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-W7ekxHsexms/W8WttVZBLbI/AAAAAAAAFdc/wK-2joHyhzke7XZZQWPLWSOS6kSCBRkEACLcBGAs/s1600/SORIS-0025.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-W7ekxHsexms/W8WttVZBLbI/AAAAAAAAFdc/wK-2joHyhzke7XZZQWPLWSOS6kSCBRkEACLcBGAs/s320/SORIS-0025.jpg" width="213" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-817hfBqR1VE/W8WtvLvMVyI/AAAAAAAAFdk/A44PX5970OsWeVgnh5F_lTM_cGNXTHhQACLcBGAs/s1600/SORIS-0026.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="213" src="https://3.bp.blogspot.com/-817hfBqR1VE/W8WtvLvMVyI/AAAAAAAAFdk/A44PX5970OsWeVgnh5F_lTM_cGNXTHhQACLcBGAs/s320/SORIS-0026.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-ZxGD3jWanfU/W8Wtt15f8UI/AAAAAAAAFdg/3RC1wylrkWU5OXqdk-y_fafOEFtwlctsQCLcBGAs/s1600/SORIS-0028.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1068" data-original-width="1600" height="213" src="https://3.bp.blogspot.com/-ZxGD3jWanfU/W8Wtt15f8UI/AAAAAAAAFdg/3RC1wylrkWU5OXqdk-y_fafOEFtwlctsQCLcBGAs/s320/SORIS-0028.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Halusin myös saada yhteiskuvan Lystin kanssa, jossa näkyisi uusi tatuointini. Ja sen todellakin sain. Täytyy sanoa että tässä kuvassa on todellakin sitä jotain. Niin upea yhteiskuva meistä kahdesta, että melkein kylmät väreet kulkivat selkää pitkin. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-8kG6ZkAJgLM/W8WuPuV6jLI/AAAAAAAAFd4/SndIkDQ5X0AmKhKCopNNUOvFhMVwdmu3QCLcBGAs/s1600/SORIS-0002.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="640" src="https://3.bp.blogspot.com/-8kG6ZkAJgLM/W8WuPuV6jLI/AAAAAAAAFd4/SndIkDQ5X0AmKhKCopNNUOvFhMVwdmu3QCLcBGAs/s640/SORIS-0002.jpg" width="426" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Ja mikäli ei ole muuta tekemistä, niin toki näitä kuvia löytyy aika reilusti vielä lisää: </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://wallulily.kuvat.fi/kuvat/Piia%20Kinnusen%20ottamat%20kuvat/" target="_blank">TÄÄLTÄ</a> Piian ottamat kuvat</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://wallulily.kuvat.fi/kuvat/Hakukuvat%20by%20Tomi%20Lappalainen/" target="_blank">TÄÄLTÄ</a> Tomin ottamat kuvat</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-42739890022791504292018-10-16T07:50:00.001+03:002018-10-16T07:50:34.293+03:00Ei vieläkään ykköstulosta!No Erkillä käytiin Pieksämäellä kokeilemassa, tulisiko se ykköstulos ja eihän sitä todellakaan saatu.<br />
<br />
Paikkamakuussa oli kyllä hiljaa, mutta sivulle tuloon tarvittiin kaksi käskyä, joten siitä tuli 8. Seuraaminen onnistui tosi hyvin, siitä saatiinkin 8,5. Ällässä nollasi istumisen mutta ei onneksi haitannut koiran oloa, joten seisominen kuitenkin onnistui, ja siitä 7. Luoksetulossa ennakoi todella vahvasti ja siitä tulikin kutonen.<br />
<br />
Ruutuun meni kovin hitaasti, joten siitä 8,5. Mutta ohjattu noutaminen onnistui todella upeasti, taisipa siellä palautuksessa näkyä jopa laukka-askel, joten siitä saatiin 9. Se alkaa nyt olla Lilyn mielestä tosi mukava liike, ja alkaa olla siinä todella varma. Mutta sitten se tunnari. Jäätyi aivan täydellisesti ja vaikka nosti oman kapulan, ei sitä millään halunnut tuoda minulle. Joten nollillehan se meni. Ja kaukot 5, koska ei vaan kyennyt nousemaan, liikkui ja oli muutenkin ahdistuneen oloinen. Ja menipä metallikin vitoseksi, kun oli niin kuin hidastettua elokuvaa olisi katsellut. Mutta jos jotain positiivista, niin ohjaajaa ahdisti huomattavasti koiraa enemmän.<br />
<br />
Minua ahdisti oikeasti aika tosi paljon kokeen jälkeen, ja arvelin että nyt on kummallekkin aivojen nollaus ihan paikallaan. En viikkoon käynyt ollenkaan treenaamassa Lilyä, kun arvelin että nyt ollaan taas hinkattu ihan todella paljon liikaa. Koska olinhan ilmoittanut Lilyn kolmen viikon päähän Poksin hallilla järjestettyyn tokokokeeseen. Ajattelin että no, kaksi viikkoa on kuitenkin aikaa valmistautua, niin huiliviikko on ihan tarpeeseen.<br />
<br />
Paitsi että elämähän ei mene niinkuin suunnittelee. Ja kahden viikon treenikuuri muuttuikin muutto- ja remonttihommiksi, jotka eivät nekään menneet ihan niinkuin oli suunniteltu, ja loppujen lopuksi koetta edeltävän viikon koirat olivat Jarnolla hoidossa ja mie paahdoin töissä ja asunnolla yrittäen saada remontin lauantaiksi valmiiksi.<br />
<br />
Paitsi että olihan meillä tokokoulutus tässä välissä 🙈. Ja enpähän muuten muista milloin olisin mennyt tokokoulutukseen niin, että ajatukset ovat TÄYSIN jossain muualla kuin koulutuksessa. Ei muuten ollut hajuakaan mitä me meinattaisiin tehdä. Paitsi tunnaria ja kaukoja Lilyn kanssa. Lystiparka on joutunut ihan hunnigolle tässä syksyn aikana, kun en vaan ole saanut tuon avoimen luokan tuloksen jälkeen kasattua itseäni opettamaan sille voittajaa ja EVL:ää.<br />
<br />
Koulutuksessa istuin koneella ja tein valmistelevia hommia muutaman viikon päässä olevaan MH-kuvaukseen, etsin netistä sopivia hyllyjä uuteen asuntoon ja en kyllä muutenkaan ollut todellakaan missään parhaassa treenimoodissa. Siksi ehkä saattoi jopa käydä niin, että osa opeista meni kyllä ihan kankkulan kaivoon, mutta mitä jäi Lilyn treenistä mieleen oli kaukojen palkkaus (vierelle) ja tunnarin teko ihan ns. vauvajuttuna, eli piilotettiin omaa kapulaa ja palattiin ns. alkeisiin.<br />
<br />
Lystin kanssa pähkäilen edelleen niiden kaukojen kanssa, että teenkö sille etujalkakaukoina ne, kun jotenkin olisi niin paljon helpompi opettaa se kriteeri koiralle vs. takajalkakriteeri. Mutta sitä pähköilen edelleen, ja ehkä nyt olisi vaan aika nostaa itseään niskasta ja alkaa tehdä päätöksiä. Kouluttaja kyllä antoi todella hyvät vinkit opetuksen aloittamiseen, joten täytyy nyt miettiä asiaa. Kumpikaanhan ei tietenkään ole mikään helppo tapa, vaan vaatii ehkä aika monet olohuonetoistot. Mutta kunhan saan tämän muuttoruljanssin ohi, niin sitten täytyy tehdä ihan treenisuunnitelma Lystille, muuten me ei kyllä edistytä millään tavalla.<br />
<br />
Koulutuksessa myöskin todettiin, että koira ei edelleenkään osaa erotella jääviä, vaan edelleen arpoo niitä. Joten tähän on nyt tultava loppu, katsotaan nyt kuinka se sitten tehdään.<br />
<br />
Joten kokonaisuuten ihan kauhea surina päässä, kumpikin koirista on ihan hunningolla ja miun elämä ihan sekaisin. Kuin mahtavaa?Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-10899446800083197472018-09-12T08:49:00.000+03:002018-09-12T08:49:09.336+03:00Voihan voittajaPinenstä se on kiinni, nimittäin se viimeinen ykköstulos. Joensuun kisan jälkeen mietin että mikä hitto meillä oikein mättää kun sitä ykköstä vaan ei tule. Ja koska rakastan tehdä taulukoita, niin tein sitten taulukon, johon listasin kaikki meidän voittajaluokan tulokset. Ja sieltähän ne ongelmakohdat alkoivat paljastumaan. Laskin, että jos aikoo saada voittajaluokasta ykköstuloksen, on kaikkien liikkeiden keskiarvon oltava vähintään 8.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-JH5L_XB3fUk/W5igf3mkh-I/AAAAAAAAFa8/KMXdSJHeyWkxYFpJb689uEP_PBbFRRzyQCLcBGAs/s1600/Nimet%25C3%25B6n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="341" data-original-width="778" height="140" src="https://4.bp.blogspot.com/-JH5L_XB3fUk/W5igf3mkh-I/AAAAAAAAFa8/KMXdSJHeyWkxYFpJb689uEP_PBbFRRzyQCLcBGAs/s320/Nimet%25C3%25B6n.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Ja tästä taulukosta tulin siihen tulokseen, että meillä on kolme liikettä, jotka ovat selkeästi alle keskiarvon. Eli ohjattu, tunnari ja kaukot. Sen jälkeen katsoin nuo liikkeet videoilta, että miltä ne ovat näyttäneet kisasuorituksena. Ja totesin että jaahas, meillähän on selkeä ongelma käsissä. Toki, sitä voi kysyä, miksi hitossa piti käydä kymmenen kisaa huomatakseen asia?!? Mutta tästä taas opimme jotain. Ja olisi muuten mukava kuulla, mikäli joku teistä tekee samanlaisen taulukon ja oppii myös asiasta jotain?<br />
<br />
No mutta, mitäs sitä sitten tehdä näille liikkeille? Tunnari on mennyt treeneissä melko hyvin, joten mietin että mikä oikeasti asiassa voi sitten kisatilanteessa olla väärin? Ja totuus paljastuikin heti ensimmäisissä treeneissä. Olen sitten opettanut koirani etsimään minun hajuisista kapuloista eniten minulle haisevaa. Ja sitten kun siihen lyödään ne täysin hajustamattomat kapulat, niin koira menee epävarmaksi ja Lilyn kohdalla hommahan on siinä. Joten eikun faceen pyyntö, että olisiko kenellä kapuloita. Ja onneksi niitä löytyi! Kyselin kyllä treeniseuraakin, mutta tömäsin taas kerran tähän perijoensuulaiseen ongelmaan, eli treenataan luokka kerrallaan (ja kyllä, itse olen Lilyn kanssa tehnyt TÄYSIN saman virheen) ja ei juuri kukaan treenaa tunnaria.<br />
<br />
No mutta sitten sain onneksi omasta huipputoko/tottisryhmästä apua, ja Katjan kanssa alettiin ongelmaa ratkomaan. Ja kyllä muuten oli vaikeata saada neitokainen ymmärtämään mitä siltä halusin. Mutta sitten tehtiinkin joka päivä tunnaria niin, että kertaakaan ne eivät olleet kapulat jotka olivat minun autossa. No sitten olikin muuten jo aika iso kassillinen käytettyjä tunnareita, mutta treeni todellakin auttoi, koska sitten koesuoritus olikin jo yksi meidän parhaita tunnareita ikinä.<br />
<br />
Kaukoja ei saatu vielä tuohon kokeeseen korjattua, mutta kyllä nekin olivat jo paremmat. Ohjattu on edelleen meille sellainen liike, jota täytyy koko ajan treenata. Nyt otettiin myös ruutu ja L ohjelmistoon, ja kyllähän se vaan on niin että Lily osaa teknisesti kaikki liikkeet, mutta heti kun sen mielentila laskee, niin laskee myös kisoissa saadut tulokset. Mutta tässäpä näette miltä kokonaisuus näyttää kuukausi edellisestä kisasta:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-2l-wmfCyyeE/W5imMWCzOeI/AAAAAAAAFbI/GktnscCUU0UwI-z0qOdf6pj6zVq7vgI_gCLcBGAs/s1600/Nimet%25C3%25B6n2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="369" data-original-width="785" height="150" src="https://1.bp.blogspot.com/-2l-wmfCyyeE/W5imMWCzOeI/AAAAAAAAFbI/GktnscCUU0UwI-z0qOdf6pj6zVq7vgI_gCLcBGAs/s320/Nimet%25C3%25B6n2.jpg" width="320" /></a></div>
Eli aika hurja ero, 232,45 keskiarvosta 256,8 keskiarvoon. Eli kohta aletaan todellakin olla siinä ykköstuloksessa kiinni.<br />
<br />
Tuomarina kisassa oli Heli Kelhälä, ja muuten mehän vielä voitettiin meidän luokka! Helin kanssa olen jonkun kerran vuosia sitten käynyt treenaamassa, ja olen aina tykännyt hänen tyylistään toimia koirien kanssa. Hänen kisassaan en ole ennen käynyt, mutta tykäsin kyllä kovasti Helin tyylistä. Ja mitä katsoin hänen arvosteluaan, niin linja kyllä piti hyvinkin erilaisilla koirilla. Otti pisteitä siitä mistä pitikin, mutta ei todellakaan nillittänyt turhanpäiväisistä. Eikä todellakaan ollut mikään pisteautomaatti. Ja ihanasti tsemppasi esimerkiksi alokasluokan koirakoita, joilla ei homma mennyt ihan kuin strömsössä.<br />
<br />
Mutta nyt vaan uutta matoa koukkuun, ja seuraava kisakin tuli jo varattua heti kisapaikalla, eli lauantaina mennään Pieksämäelle katsomaan, onko Erkki Shemeikka edelleen sitä mieltä että Lily on hieno koira. Meidän ensimmäinen tokotulos on siis Erkiltä.<br />
<br />
Ja mikäli jollakin on nyt tarvetta isolle kassilliselle tunnarikapuloita, niin niitä nyt löytyisi. Vaihtarina ottaisin mielelläni kassillisen vähän käytettyjä kapuloita!<br />
Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-67653525651473125372018-09-05T09:08:00.002+03:002018-09-05T09:08:56.791+03:00Pitkä kuuma kesä ja mä aioin elää sen?<br />
<div class="" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div style="text-align: left;">
</div>
<div style="text-align: center;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVU_ihCgNaZxI7JUq__W4AW0U9VcIHnjuqiwh8MxNZS5ykfMBhYIDuY4tpghS_F-Al0rMgA90zCKaD0paBCV-Ex7-FWEpJa-q6_Vjd-tJauNVEXeYuY0XlhDpGfzRsKeJ5BckYER5L5gs/s1600/37112074_10217519213158745_4207052571036090368_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1584" data-original-width="1194" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVU_ihCgNaZxI7JUq__W4AW0U9VcIHnjuqiwh8MxNZS5ykfMBhYIDuY4tpghS_F-Al0rMgA90zCKaD0paBCV-Ex7-FWEpJa-q6_Vjd-tJauNVEXeYuY0XlhDpGfzRsKeJ5BckYER5L5gs/s320/37112074_10217519213158745_4207052571036090368_o.jpg" style="cursor: move;" width="241" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Ihana kuuma kesä taitaa nyt olla takanapäin, ja ensimmäistä kertaa vuosiin pidettiin kesä ihan todellakin lomailuna. Koska Lily ei enää tarvitse kun mielenvirkistystä ja Lysti on siinä vaiheessa koulutusta että ei vielä mielestäni kestä kuuman kelin treeniä, emme heinäkuussa treenanneet kun tokoa, ja muutama esineruutu tuli ainoastaan tehtyä. Samalla toki haikeana jouduin toteamaan, että tämän vuoden kisatavoitteet PK-puolella saadaan unohtaa. Mutta toisaalta, ei kyllä harmita yhtään koska saatiin olla mökillä, nauttia auringosta, viettää täydellisiä vapaapäiviä nukkumalla pitkään ja minä pääsin Ilosaarirokkiin. Viime kerrasta taisikin olla lähemmäs 10 vuotta! Taisin kyllä käydä muutamalla muuallakin keikalla, ja vielä pari keikkaa olisi edessäpäin. Seuraavana suunnitelmissa olisi päästä Tavastialle, koska onhan se aika legendaarinen paikka Suomen musiikin historiassa. Pääsinpä muuten kerran ns. tanssilavallekkin, toki Huhmarille mutta silti!</div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Ca94YBEZduQ/W49s-ODr8BI/AAAAAAAAFZ8/hH-8iZetmtMzmvYIVg1F3weIs9AwUYIlgCLcBGAs/s1600/38519079_10217698151752098_2362617846892068864_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="1316" height="155" src="https://1.bp.blogspot.com/-Ca94YBEZduQ/W49s-ODr8BI/AAAAAAAAFZ8/hH-8iZetmtMzmvYIVg1F3weIs9AwUYIlgCLcBGAs/s320/38519079_10217698151752098_2362617846892068864_o.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-k2ukR69kSUE/W49s-6Pi70I/AAAAAAAAFaA/rxTqNjy0p7cRqVDRlP5XXxPBhqm3kE68QCLcBGAs/s1600/39972404_10217854940471718_5714027033219039232_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: justify;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="1316" height="155" src="https://3.bp.blogspot.com/-k2ukR69kSUE/W49s-6Pi70I/AAAAAAAAFaA/rxTqNjy0p7cRqVDRlP5XXxPBhqm3kE68QCLcBGAs/s320/39972404_10217854940471718_5714027033219039232_o.jpg" width="320" /></a>Kuvissa on liperiläistä rokkia Six Machinen keikalta, That Moonage Voodoo jota on nyt päässyt jo parikin kertaa tänä vuonna kuuntelemaan ja Slow Down Trio Feat. Paula joka kerrankin soitti sellaiseen aikaan sellaisessa paikassa että pääsin kuuntelemaan. Muutama vuosi tuossa onkin mennyt että sitä pääsin kuuntelemaan. Todella huikeita keikkoja, paljon ystäviä ja erittäin paljon naurua. Mitäpä sitä muuta kesältä voisi toivoa?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-1Kmas-VLRcs/W49s9eSGGDI/AAAAAAAAFZ0/pC29vX9gWTYTnWwW7f3q6AnjcAG6IhwwwCLcBGAs/s1600/37116645_10217529947947108_938150702897692672_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="895" data-original-width="1592" height="179" src="https://3.bp.blogspot.com/-1Kmas-VLRcs/W49s9eSGGDI/AAAAAAAAFZ0/pC29vX9gWTYTnWwW7f3q6AnjcAG6IhwwwCLcBGAs/s320/37116645_10217529947947108_938150702897692672_o.jpg" width="320" /></a><span style="text-align: center;"><div style="text-align: justify;">
Toki, saatiin toko paljon paremmille kantimille ja siitä tuloksena olikin Lystin AVO-ykkönen, ja tottis alkaa myös olla jo aika todella hyvällä mallilla. Nyt on syksylle tulossa vielä muutama koulutus asiasta, ja epäilen että ensi kevät kun koittaa, alamme senkin puolesta olla valmiita kisakentille. Lilyn kanssa tein taulukon, johon kirjasin meidän kaikki voittajaluokan tulokset ja tein niistä yhteenvedon, ja huomasin siellä selkeät ongelmakohdat. Katsoin myös koneelta meidän kisasuorituksia ja huomasin sielläkin useamman ongelmakohdan joka toistui lähes jokaisessa kisassa. Niitä on nyt työstetty todella aktiivisesti. </div>
</span></div>
<div style="text-align: right;">
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: justify;">
Huomasin mm. että Lily osaa tunnarissa etsiä minun palikoista sen eniten minulle haisevan, mutta kun kapulat ovat jonkun muun, menee se todella epävarmaksi. Onneksi sain nyt täysin hajustamattomia kapuloita, ja ollaan aletttu nyt korjaamaan tuota ongelmaa. Myöskin kaukoissa olin jotenkin omalla käytökselläni saanut koiraa paineistettua, ja sitäkin olemme lähteneet nyt korjaamaan, ja ainakin treeneissä tuloksia on todellakin tullut. Ääntely toki tuli taas korjausten myötä esille, mutta yllättävän helposti se on nyt myös alkanut jo laantumaan. Sunnuntaina starttaammekin Lieksassa tokokokeessa, ja toivotaan että nyt nämä korjaukset näkyisivät nyt myös kisasuorituksessakin. </div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: justify;">
Lystin maastoihin ollaan saatu elokuun aikana edistystä todella reilusti, ja niissäkin näkyy se sen 10+ oppilaan yrittäminen. Hakuradalla olemme nyt tahkonneet radalla risteilyä, ja se on ollut kyllä tuon työnarkomaanin kanssa aika mielenkinntoista, ja kasvattanut taas minun hermorakennetta aika tavalla. Lystin kanssa vaan pitää olla niin kovin selkeä, ja osata kertoa sille just eikä melkein mitä pitää tehdä. Ja kun siinä onnistuu, niin sehän tekee. </div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-oCGOA9yCVgk/W49s_eXDKTI/AAAAAAAAFaI/07X6x9drLgQdG8Fvb2KkN0jWKCBSj50bQCLcBGAs/s1600/40566545_10217928681955209_2039061184342130688_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="1316" height="155" src="https://3.bp.blogspot.com/-oCGOA9yCVgk/W49s_eXDKTI/AAAAAAAAFaI/07X6x9drLgQdG8Fvb2KkN0jWKCBSj50bQCLcBGAs/s320/40566545_10217928681955209_2039061184342130688_o.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">RyhmäRämä purkamassa hakurataa</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: justify;">
Esimerkkinä parit viimeiset treenit. Ollaan siis nyt opetettu sille, että laatikko pitää tehdä, vaikka siellä ei ukkoa olisikaan. Koska Lystihän todellakin tietää onko siellä metsässä ukkoa vaiko eikö siellä ole. Siinä suhteessa sillä on kyllä yhtä hyvä nenä kun mitä Lilyllä. No sitä olemme nyt sitten junkanneet, että käteni osoittamaan suuntaan 50m ja sitten etenet alueella. No oli se jotain tästä treenistä muistanut, sillä nyt viimeisimmässä treenissä oli jo etukulmasta menossa 200m päässä olevan maalimiehen luo. Sain sen kuitenkin käymään etukulmassa mutta kun lähetin toiselle puolelle, Lysti oli täysin sitä mieltä että nyt minä sen otan ylös. Veti korvat kiinni päätä ja painoi ukon luo. Tuli rullan kanssa, ja koska en todellakaan halua sillä moista käytöstä vahvistaa, otin rullan suusta ja lähetin uudelleen toiseen etukulmaan. Parin epäonnistuneen piston ja yhden valeilmaisun jälkeen koira luovutti, ja kävi nostamassa muut maalimiehet ja tekipä jopa hyvän tyhjän laatikon sinne puolelle missä tuo ukko oli. Mutta olisittepa nähneet sen ilmeen kun totesin että nyt saat käydä sen ukon nostamassa. Sinne meni kun viitapiru, eli ei todellakaan ollut ottanut itseensä siitä, että ei saanutkaan palkkaa siitä ekasta löydöstä. Kyllä siitä vielä tulee todella hyvä koira tuossakin lajissa, ja jotenkin on vaan niin mukavaa treenata tuollaisen koiran kanssa. </div>
</div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: justify;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-Yw534icf-aQ/W49s9d1DvvI/AAAAAAAAFZw/-BvzdpYm-OIAh0BEJihmgVaxlqqarcGgwCLcBGAs/s1600/36199732_10217383408403711_6515871369815654400_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1316" data-original-width="640" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-Yw534icf-aQ/W49s9d1DvvI/AAAAAAAAFZw/-BvzdpYm-OIAh0BEJihmgVaxlqqarcGgwCLcBGAs/s320/36199732_10217383408403711_6515871369815654400_o.jpg" width="155" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Läheisyys lämmittää kun ulkona on +32</td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; text-align: justify;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-1PQyCF68fE4/W49s_hAeCdI/AAAAAAAAFaM/eGPWrXaLK3k6SOpeeNOtKc8pAPiPXE7xwCLcBGAs/s1600/40761927_10217938525721297_4175758314036002816_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1316" data-original-width="640" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-1PQyCF68fE4/W49s_hAeCdI/AAAAAAAAFaM/eGPWrXaLK3k6SOpeeNOtKc8pAPiPXE7xwCLcBGAs/s320/40761927_10217938525721297_4175758314036002816_o.jpg" width="155" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">10+ oppilas </td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: justify;">
Lily on haussa oppinut nyt yliheitot, ja se vaan niin nauttii joka kerta kun se pääsee juoksemaan metsään. Se on todellakin sen lempparilaji. Harmi sinällään, kun hausta ei ole tuollaista FH-jälki tyyppistä ilman tottista tehtävää lajia! No mutta eipä sillä, ihan meillä on hauskaa metsässä ilman kisatavoitettakin. Koska siis toi koira vaan on niin huikea kun se menee metsässä!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mutta nyt kohti uusia tuulia ja toivotaan että syksy kestäisi pitkään, niin voitaisiin maastoja treenata jotta ensi kesänä voisi sitten lähteä tuon silakan kanssa korkkaamaan kisakentät!</div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
</div>
Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-79836142605140777392018-08-06T12:37:00.001+03:002018-08-06T12:37:27.874+03:00Hei hei AVO, tervemenoa voittajaan!<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihLcQy7nyWeOVZXLGrnZKCy8GOiMO9IkVi86qQyU56cGGLCNVHpOTNZIg7X3ynlWw0FOWo3BBzvO4EZGaSQKzGIvIhRwHZ0-oMLbKnsDqq_VCFxroXIx8NYPtsO_1sCa3y2ErLtrE-UCQ/s1600/38600243_2161202294168710_5334431101974740992_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="960" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihLcQy7nyWeOVZXLGrnZKCy8GOiMO9IkVi86qQyU56cGGLCNVHpOTNZIg7X3ynlWw0FOWo3BBzvO4EZGaSQKzGIvIhRwHZ0-oMLbKnsDqq_VCFxroXIx8NYPtsO_1sCa3y2ErLtrE-UCQ/s320/38600243_2161202294168710_5334431101974740992_n.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Voittajan on helppo hymyillä? </td></tr>
</tbody></table>
Lauantaina oli oman seuran järjestämä tokokoe, ja vaikka jotenkin tuntui että ei me vielä Lystin kanssa sitten kuitenkaan olla valmiita avoimeen luokkaan, ajattelin että eiköhän me se kuitenkin selvitetä. Tämän vuoden tavoitteenahan meillä siis oli saada ykköstulos tokossa sekä alokkaasta että avoimesta, ja siinähän ne tavoitteet on nyt sitten saavutettuna.<br />
<br />
Ikuisuusongelmahan meillä on se, että ei päästä treenaamaan niin paljon kisanomaista, kuin mitä haluaisin, ja esimerkiksi paikallaistumista kisanomaisena ei olla taidettu saada tehtyä ollenkaan, koska ei vaan löydy tarpeeksi koirakoita ja siihen vielä sitä liikkuria. Saatiin tehtyä pari istumista ennen kisaa niin, että meidän muut ryhmäläiset olivat koirien vieressä ja palkkasivat, mutta 25m matkalla niin että kaikki muut olisivat myös paikallaan istumassa ei olla tehty kertaakaan.<br />
<br />
Tuomarina kokeessa oli Anne Nokelainen, ja olimme ainoana avoimessa, joten saimme kaksi nollakoiraa istumaan kaveriksi. Toisella puolella ollut koira nousi ja lähti heti omistajansa mukaan, ja ohjaaja kävi sen laittamassa paikalleen. Ja toisella puolella oleva koira meni vähän ennen loppua maahan, mutta Lysti vain tiukenti pyllynsä paikkaa ja siitä saatiinkin 10.<br />
<br />
Ruutu meni perhosen syönnin jälkeen ihan tosi hienosti, siitä 10. Seuraavana liikkeenä oli liikkeestä istuminen, joka näppärästi nollattiin koska koira jäi seisomaan. Se ei vaan edelleenkään osaa erotella noita liikkeitä. Kaikkien likkeiden välit olivat aika kauheita, kun en meinannut millään saada koiraa perusasentoon. Niitä pitää nyt todellakin alkaa treenaamaan. Kaukoissa jouduin antamaan ylimääräisen käskyn, mutta muuten koira teki tosi nätisti hommia, siitä 7.<br />
<br />
Hypyssä ei ollut mitään muuta kuin hieman vino perusasento, joten se oli sitten 9. Nouto oli tosi hyvä, mutta olisi saanut tulla loppuun asti samalla vauhdilla, nyt rupesi himmaamaan jo melkein puolessa välin vauhtia. Siitä kuitenkin 9. No ja sitten tuli se oikea liikkestä seisominen, ja se meni itse asiassa paremmin kuin edellinen, joten siitä saatiin 10. Sitten luoksetulo, jossa eteentulo oli kyllä aikamoista kuraa, ja ei tullut kunnolla sivulle. Eli siitä 7. Vauhti onneksi oli loppuun asti hyvä.<br />
<br />
Seuraamisessa omistaja teki TAAS saman virheen, eli ei muistanut että Lystin täyskäännös on eri kun mitä Lilyn. Mutta tykkäsin kovasti koiran asenteesta, nyt vaan pitää saada nuo rytminvaihdokset sulaviksi, niissä jotenkin koira joka kerta hajosi. Mutta siitä kuitenkin vielä 8. Ja merkin kierto oli taattua Lysti-laatua, eli siitä 9.<br />
<br />
Joten kokonaispisteet 262, 1-tulos ja 1-sija. Ja täytyy taas kerran sanoa, että on tuon koiran kanssa vaan ihan huikeeta mennä kisoihin. Koska se on vaan niin hyvänmielen koiruus. Ja koska Sarianna oli niin ihana ja kuvasi suorituksen, niin tässäpä se nyt sitten olisi!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/GzeO15yZg5s/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/GzeO15yZg5s?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Niin ja tiistaina kävin sitten ottamassa myös Lystin kuvan ihooni. Oli jotenkin kauhean vaikea löytää siitä juuri sellaista kuvaa, joka täysin kuvastaisi tuota pikkusilakkaa, mutta lopulta Tomi auttoi minua ja saatiin otettua juuri sellainen kuva jota olin ajatellutkin. <a href="http://toiveestatodeksi.blogspot.com/" target="_blank">Jenny</a> otti ensimmäisellä kesäleirillä Lystistä supertyttölentokuvan, ja sen olen aina halunnut saada tatuoinniksi. Mutta se, kuinka nämä kuvat saataisiin yhdistettyä yhdeksi kuvaksi? No vastaus kysymykseen onneksi tuli melkein heti kun menin suunnittelupalaveriin tatuoijan, <a href="https://www.facebook.com/Hexed-Ink-164295130330177/" target="_blank">Hexed Inkin</a> toimistoon. Ja tälläinen siitä nyt sitten tuli, laitan vielä uuden kuvan kunhan on parantunut! </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-Jca1-ouP96A/W2gVh5zl8KI/AAAAAAAAFYI/WneQl118KYoY8uumf0k-oPxc9B1pdsvIwCLcBGAs/s1600/38064097_10217664296225731_1548553954676178944_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1316" data-original-width="640" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-Jca1-ouP96A/W2gVh5zl8KI/AAAAAAAAFYI/WneQl118KYoY8uumf0k-oPxc9B1pdsvIwCLcBGAs/s320/38064097_10217664296225731_1548553954676178944_o.jpg" width="155" /></a></div>
Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-63057141964129656832018-07-09T08:05:00.001+03:002018-07-09T08:05:25.131+03:00PAIM-E BH Wirneen Lystikäs Lipsuttaja<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglad6sSY6759QfZSd2niCVj6Vu1VQxzZtAbIHXptQzYzrtBEmy8MgkXh5ttiuPkQtWIveCpwzJXliosnb9yGcoK7MyL9zf-o9ox2icgwkLWo_-dcEf5O7bjsDuglJx9LeMbNDqUsj0-ac/s1600/20160604_153444.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglad6sSY6759QfZSd2niCVj6Vu1VQxzZtAbIHXptQzYzrtBEmy8MgkXh5ttiuPkQtWIveCpwzJXliosnb9yGcoK7MyL9zf-o9ox2icgwkLWo_-dcEf5O7bjsDuglJx9LeMbNDqUsj0-ac/s320/20160604_153444.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tästä se alkoi, Lysti ekaa kertaa lampailla</td></tr>
</tbody></table>
Nytpä olisi yksi titteli taas ansaittu Lystille. Silloin kun kävin pennun Lauran luota hakemassa, totesin että harmi kun ei päästä paimentamaan, mutta lupasin että käyn minä sen verran että saadaan kuitenkin katsottua onko niitä ominaisuuksia koiruudella olemassa. Ja tuntuihan noita olevan?<br />
<br />
Iso kiitos tästä tittelistä kyllä kuuluu Riitalle, joka viikosta toiseen on jaksanut auttaa meitä Lystin hieman yli-innokkaan paimennustaipumuksen kanssa. Ei nimittäin ole helppoa ohjata koiraa, joka on paimenessa toisaalta niin kovin herkkä ja toisaalta niin kovin kova. Yllättäen tässäkään lajissa Lystillä ei vaan ole sellaista kultaista keskitietä, vaan kaikki tehdään TÄYSILLÄ. Mutta on se vaan niin hauskaa, kun on koira joka todellakin nauttii tekemisestä. Ja antaa ihan kaikkensa. Vauhtisilakka!<br />
<br />
Kesäloma alkoi siis Aussieyhdistyksen paimennuskoulutuksessa, jonka järjestin Kerimäellä. Alkuperäinen ajatus oli, että nyt kun ollaan menossa kokeisiin, kokeillaan sitä ns. kisaradan tyyppistä suoritusta. Ja olinkin ihan varma, että hyvinhän se sujuu, kun nyt on kaikki sujunut niin mallikkaasti. Joten koira autosta ja aitaukseen. Jossa koira räjäytti koko lauman ja oli ihan sekopäinen. Joten eikun koira autoon ja ranteita viiltelemään. Kasasin hetken itseäni ja menin sitten kuuntelemaan, että mitähän hittoa sitä sitten keksittäisiin.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://wallulily.kuvat.fi/kuvat/Paimennuskoulutus%20Kerim%C3%A4ki%2016-17.6.2018/DSC_0705.JPG?img=full" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="533" data-original-width="800" height="213" src="https://wallulily.kuvat.fi/kuvat/Paimennuskoulutus%20Kerim%C3%A4ki%2016-17.6.2018/DSC_0705.JPG?img=full" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vauhtia ja vaarallisia tilanteita?</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: right;">
</div>
<br />
Marika sanoi, että mitäpä jos kokeilisin sitä, että heti kun koira tekee tyhmyyksiä, se vietäisiin autoon, otettaisiin yksi koira välissä ja uudelleen? No sitähän sitten kokeiltiin, ja onneksi oltiin nyt koulutuspäivässä jossa hyvin pystyttiin moinen harjoitus tekemään. En enää muista, kuinka monta kertaa mentiin aitaukseen ja sieltä pois, mutta kertoja oli monta. Loppupäivästä koira kuitenkin uskoi, että ehkpä on vaan parasta kuunnella minua ja lopettaa turhanpäiväinen touhuaminen, ja päivän viimeinen kerta päättyikin siihen, että saimme todellakin mentyä aitaukseen, koira odotti nätisti ja vasta käskyn saatuaan lähti liikkeelle. Ja vaikka olinkin erittäin tyytyväinen tähän, kyllä silti ihan aavistuksen verran harmitti, kun tälläisestä asiasta täytyy keskustella. No toki, tuo koirahan vaatii muutenkin täysin mustavalkoisen kohtelun, ja paimennuksessa se todellakin on niin tärkeää. Joten kyllähän tuo päivä oli itsellekkin todella opettavainen. Täytyy oikeasti muistaa että tuolle koiralle kun antaa pikkusormen, se vie varpaita asti koko kropan.<br />
<br />
Sunnuntaina keskustelun aiheena oli kuljettaminen, ei pyörittäminen, koska se olisi ollut Lystin mielestä parasta ikinä. Ja taas viiltelin autolla ranteitani. No mutta, toisaalta mietin sitä, että mieluummin sitä ajatusta on liikaa, ja sitä joutuu kanavoimaan, kun se että sitä ei ole ollenkaan. Ja onhan tuo Lysti oikeasti aika lystikäs myös paimenessa, ei sitä pienet jutut kyllä siellä hetkauta.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://wallulily.kuvat.fi/kuvat/Paimennuskoulutus%20Kerim%C3%A4ki%2016-17.6.2018/DSC_0184.JPG?img=full" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="530" data-original-width="800" height="211" src="https://wallulily.kuvat.fi/kuvat/Paimennuskoulutus%20Kerim%C3%A4ki%2016-17.6.2018/DSC_0184.JPG?img=full" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Osaa se välillä rauhoittuakin</td></tr>
</tbody></table>
No onneksi oli siis kesäloma, joten sittenpä ajeltiinkin Kerimäelle ihan useamman kerran, jotta saatiin koira taas takaisin ruotuun. Ja hyvinhän siinä onnistuttiin, jos viimeisissä treeneissä meni 10 minuuttia ja koira oli tehnyt tasan oikein koko homman. Tiesinhän toki, että ei se vielä ole täysin valmis kokeisiin, mutta kuitenkin jonkinlaiset valmiudet asiaan todellakin olivat olemassa.<br />
<br />
Aamulla oltiin ensimmäisenä koirakkona, ja hieman hirvitti kun ei ollut yhtään nähnyt mihin niillä lampailla oli halu mennä, ja ei ollut jotenkin saanut yhtään valmistautua suoritukseen. Mutta niillä mentiin mitä oltiin opeteltu, ajattelin. Pyöröön meno onnistui todella hyvin, koira kuunteli hyvin ja saatiin lampaat aitauksesta, harmi vaan kun pienen minun tekemän virheen vuoksi ne toki karkuutettiin isompaan aitaukseen. Mutta hyvin ne saatiin haettua, ja päästiin seuraavaan aitaukseen. Ja siitä seuraavaan ja siitä isolle pellolle.<br />
<br />
Isolla pellolla ei olla ennen oltukaan, ja sen kyllä huomasi, koska koiran kierrokset nousivat ihan selkeästi, ja alkoi enemmän pyöriä lauman ympärillä. Ihan selkeästi sillä on edelleen sellainen +10 oppilaan sydrooma, ei raukka ymmärrä että se 10 riittäs vallan mainiosti 😂 Tien ylitys onnistui vallan hyvin, sain koiran toisella yrittämällä pysähtymään nätisti ja pitämään lampaat paikallaan, ja kukaan ei jäänyt auton alle. Laidunnuksessa minulla oli hieman ongelmia päästä koiran taakse, mutta siitäkin selvittiin. Ja sitten vaan kauhean nopeasti takaisin pyöröön, paluumatka onnistuikin paljon hienommin kuin mitä menomatka. Viime hetken sydämen tykytykset tarjoili yksi itsepäinen lammas, joka ei millään olisi suostunut menemään pyöröön, mutta jos jotain olen saanut Lystille opetettua, niin se on rauhallinen seuraaminen minun vierellä, ja sillä lailla saimme viimeisenkin kadonneen lampaan pyöröön ja koe oli ohitse. Ja tuloksena tosiaan PAIM-E! Ja koska olen tälläinen tilastoja rakastava ihminen, oli pakko käydä katsomassa paljonko paimennusksen esikokeen suorittaneita aussieita on ollut, ja itse asiassa määrä yllätti erittäin positiivisesti. 68 kokeeseen osallistunutta koirakkoa, joista 9 ei ollut saanut vaadittavaa tulosta. On ihan mahtava että aussiet osallistuvat näihin rodunomaisiin kokeisiin!<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://wallulily.kuvat.fi/kuvat/Paimennuskoulutus%20Kerim%C3%A4ki%2016-17.6.2018/DSC_0246.JPG?img=full" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="800" data-original-width="530" height="320" src="https://wallulily.kuvat.fi/kuvat/Paimennuskoulutus%20Kerim%C3%A4ki%2016-17.6.2018/DSC_0246.JPG?img=full" width="211" /></a></div>
Sunnuntaista käteen jäi erittäin hyvä ja opettavainen treeni, jossa sain koetilanteessa kerrottua koiralle, että hölmöily ei kuulu tähän lajiin, ja siitä olin erittäin tyytyväinen! Kyllä me ensi kesänä jo päästään todellakin ihan oikeasti korkkaamaan nuo kilpaluokat, mikäli sama kehitys jatkuu koiralla. Ja miksipä ei jatkuisi? Nyt pidetään pieni tauko paimennukseen, jotenkin tuo kisa oli minun hermorakenteelle ihan liikaa. Onneksi paimennus ei ole pelkkää kisaan valmistautumista, niin ei tarvitse sitä ajatella, on ihan mahtavaa kun on kerrankin laji jossa ei mennä eteenpäin vain kokeita ajatellen! Ja iso kiitos Aijalle, jonka ottamia nämä paimennuskuvat tuota ekaa lukuunottamatta ovat!<br />
<br />Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-15688234970824870462018-05-11T10:03:00.001+03:002018-05-11T10:03:11.539+03:00Syvä hiljaisuusSaatiin peruutuspaikka Pieksämäelle Heli Herrasen tuomaroimaan tokokokeeseen. Ja tavoittena oli täysin hiljainen koira. Viime koehan meni hyvin, saatiin ykköstulos, mutta tulihan siellä se yksi äänähdys eikä koirakaan kovin rento ollut. Mutta silti, toi koe kertoi sen, että ollaanoikealla tiellä. Joten jatkettiin treeniä samalla tavalla, ja nyt se alkaa siirtymään myös koetilanteeseen, mikä on AIVAN HUIKEAA! Toisaalta nauratti kyllä aika kovasti, että vaikka ei saada tulosta, oon silti tosi onnellinen. Mutta eihän ne pisteet aina kerro kaikkea?<br />
<br />
Sillä nyt KOKO suoritus on täysin hiljainen. Eikä koiralla ollut ajatustakaan äännellä, mikä oli kyllä aivan huikeaa. Ja mistä olin erikoisen ylpeä, oli se, että koira teki KAIKKI perusasennot. Jopa seuraamisessa. Luoksetulossa ennkoi vahvasti pysäytystä, mutta siinä olenkin nyt vahvistanut sitä, ja nyt täytyy siis jatkaa samalla tavalla, mutta kuten nyt ihan kaikkeen, niin on saatava virettä nostettua. L oli seuraava liike, ja siinä koira ei mennytkään maahan, mutta muuten teki jopa melko hyvässä kontaktissa koko suorituksen. Ohjatussa noudossa oli tarkkavaisena koko alun, ja seuraamisessa piti melko hyvin kontaktin. Lähti laukalle kapulalle, mikä oli todella hienoa, mutta jostain syystä tuli aivopieru ja luovutti kapulan seisten ja sivulla. Mutta, nythän ollaankin palkattu paljon pelkästä tulosta, jolla ihan selkeästi ollaan saatu vauhtia noutoon, mutta toki luovutuksen perusasento on samalla kärsinyt.<br />
<br />
Ihan selkeästi koiraa häiritsi se, että liikkuri ei selkeästi osoittanut paikkaa, mistä lähdetään liikkeelle, eikä kertonut mikä liike on seuraavana. Joten nyt tuohon täytyy panostaa, eli minun pitää opetella/kirjoittaa ylös liikkeet, ja katsoa tarkkaan edellisen koiran suoritus että tiedän mihin pitää milloinkin mennä. Mutta arvatkaapa kuinka hienoa oli huomata, että koko seuruukaavan ajan koiran häntä heilui iloisesti, eikä se ollut yhtään ahdistuneen oloinen! Nyt täytyy vaan noihin käännöksiin kiinnittää huomiota, ja alkaa kertomaan koiralle selkeästi mihin ollaan menossa.<br />
<br />
Ruudussa tuli joku aivopieru, ja koira ennakoi ruudun paikkaa niin, että jouduin sen lisäkäskyllä laittamaan oikeaan paikkaan. Mutta sekin onnistui, ja koiran häntä teki koko ajan pyörylää juostessaan. Ja tuli todella hyvin seuraamiseen mukaan, ja pitipä hittolainen koko ajan kontaktinkin! Tunnarissa ihan selkeästi ahdistui, eikä jostain syystä millään halunnut tuoda omaa kapulla minulle asti. En tiedä sitten olisiko osaltaan johtunut siitä, että tunnarikapulat olivat liikkurin treeniliivin taskussa? Mutta toki, silti olin erittäin iloinen siitä, että vaikka koiraa ihan selkeästi ahdisti, niin se pysyi täysin hiljaa koko odotusajan. Ja silti toi sitten lopulta oikean kapulan minulle. Tässä vaiheessa VASTA koiraa alkoi ihan selkeästi hieman ahdistamaan, mikä tietenkin näkyi kaukoissa jossa koira liikkui kyllä todella paljon. Mutta, toi metalli. Tähän jos saisi sydämiä niin laittaisin niitä MONTA! Koska mie siis kerrankin sain koiran nousemaan ja lopettamaan ahdistuksen, ja toi meidän metalli oli kyllä ehkä paras metallinouto ikinä.<br />
<br />
Joten siis täytyy sanoa, että nyt alkaa oikeasti näkymään tunnelin päässä valoa, ja ehkäpä se onkin mahdollista että se EVL vielä kuitenkin korkataan? Vaikkakin täytyy sanoa että hauska olla tätä mieltä siitä, että ei saatu tulosta ollenkaan. Mutta siis oikeasti, toi koiran asenne oli vaan nyt niin ihana! Ja se, kuinka se vastasi tuohon sosiaaliseen palkkaan. Joten nyt jatkamme hyväksi havaitulla tiellä, koska tämä ihan selkeästi on nyt se oikea tie meille. En ole Lilyä noin rentona nähnyt ikuisuuteen kokeessa.<br />
<br />
Ja vielä muuten sellainen asia, että edes vieressä olevat koirat eivät nyt aiheuttaneet minkäänlaista reaktiota ensimmäisen koiran jälkeen! Niin ja paikkamakuu onnistui ihan mielettömän hyvin, ei ahdistanut muut koirat, ei ollut ajatustakaan mennä muiden käskystä maahan vaan katsoi koko ajan minua. Ja jos jotakin kiinnostaa, niin tässäpä videokuvaa suorituksesta:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/bU8_EGx1ngw/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/bU8_EGx1ngw?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
Niin ja hei, sehän miun piti vielä sanoa tuosta tuomarista, etä tykkäsin todella paljon hänen tavastaan toimia kehässä ja sen ulkopuolella. Oli tosi mukava kehän ulkopuolella, ja täysin huomaamaton kehässä. Ja minusta arvosteli koirat koirina, ei rotuina, ja linja piti kyllä ihan tasan kaikkien kohdalla. Eikä ollut mikään supernipo mutta ei tullut myöskään sellaista oloa että ohhoh, antoiko se tuosta räpellyksestä noin hyvät pisteet. Ja minusta meidänkin pisteet olivat ihan linjassaan suorittamisen tason kanssa.Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-7804818444144045172018-05-02T09:19:00.000+03:002018-05-02T09:19:34.867+03:00Lystikäs Lipsuttaja käy luonnetestissäNytpä olisi kevään kolme tavoitetta suoritettu, ja kaikki vieläpä kunnialla läpi. Viimeisenä vaan ei missään nimessä vähäisimpänä LUONNETESTI. Tämä jännittää varmaan yhtä paljon kuin mitä jännittää terveystulokset. Että onko sitä omaa koiraansa osannut lukea ollenkaan oikein, ja että kuinka se tuon kauhujen radan oikein selvittää. Olihan minulla toki MH-kuvaus alla jo verrokkina, mutta arvasin, että ihmisen hyökkäykset tulevat olemaan pahat Lystille. Se kun ei ihan oikeasti tahdo olla paha kennellekkään. Ja ihan oman koirani olin testiin tuonut, ja oman koirani sieltä takaisin autolle vein.<br />
<br />
I Toimintakyky <span style="white-space: pre;"> </span><br />
+1b Kohtuullisen pieni p.15<br />
II Terävyys<span style="white-space: pre;"> </span><br />
+1a Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua p.1<br />
III Puolustushalu<br />
+1 Pieni p. 1<br />
IV Taisteluhalu<span style="white-space: pre;"> </span><br />
+2b Kohtuullisen pieni p. 20<br />
V Hermorakenne<br />
+1b Hermostunein pyrkimyksin p.35<br />
VI Temperamentti <span style="white-space: pre;"> </span><br />
+2 Kohtuullisen vilkas p. 30<br />
VII Kovuus <span style="white-space: pre;"> </span><br />
+1 Hieman pehmeä p. 8<br />
VIII Luoksepäästävyys<span style="white-space: pre;"> </span><br />
+3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin p. 45<br />
Laukaisuvarmuus<span style="white-space: pre;"> </span><br />
+++ Laukausvarma<br />
Yhteensä:<span style="white-space: pre;"> </span>155 / 300<span style="white-space: pre;"> </span><br />
<br />
Ja sitten, koska mie vaan niin tykkään verrata kaikkea mahdollista, niin tässä olisi Aussieiden JTO:n taulukko rodun ns. ihanneprofiilista. Ja aika hyvin Lysti siihen istuu. Ja toki, pitihän siihen saada vertailuksi myös Lily, eli vaaleampi pinkki on Lily ja tummempi Lysti. Ja arvatkaahan kuin paljon nauratti, kun Leena käytti arvostelussa Lystistä ilmaisua " täytyy ensin tehdä excel-taulukko ja sitten vasta... ". Koska näinhän se on!<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-R2e_NKAPlgM/WulSMEfd9BI/AAAAAAAAFTw/uZX7K5cTXFELsQwiBDndOo6zJNvQd2dPACLcBGAs/s1600/LystiLT.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="945" src="https://1.bp.blogspot.com/-R2e_NKAPlgM/WulSMEfd9BI/AAAAAAAAFTw/uZX7K5cTXFELsQwiBDndOo6zJNvQd2dPACLcBGAs/s1600/LystiLT.jpg" /></a></div>
No mutta tietenkin, sittenhän te jo toivotte että lopeta se löpinä ja näytä meille ne videot. Tällä kertaa ei ole hienoa viedota mitä jakaa, koska videonmuokkausohjelma on Lyhdetiellä, mutta laitan nyt tähän nuo videot irrallisina ja kunhan pääsen Lyhdetiellä käymään ajan kanssa, teen sitten vasta hienon videon. Mutta idean saatte varmasti jo näistäkin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/MO-aosJEpM4/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/MO-aosJEpM4?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div style="text-align: center;">
Luoksepäästävyys, leikki ja kelkka</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/8Di555FFqg8/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/8Di555FFqg8?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div style="text-align: center;">
Hyäkkäys, haalari ja räminä</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/ENd8pizjSos/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/ENd8pizjSos?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div style="text-align: center;">
Hyökkäys seinällä</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/enwEmuBYcjU/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/enwEmuBYcjU?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div style="text-align: center;">
Ampuminen</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/mB3Pb5Q46f8/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/mB3Pb5Q46f8?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div style="text-align: center;">
Arvostelu</div>
Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3440208953725048321.post-41516677626700246822018-04-18T09:00:00.001+03:002018-04-18T09:00:44.766+03:00Railon Riikan opissa etsimässä tunteitaSRY Pohjois-Karjalan Alaosasto järjesti viikonloppuna Railon Riikan tottiskoulutuksen. Olen kerran aikaisemminkin käynyt Riikan opissa, ja tykkäsin kovasti hänen(kin) tyylistä kouluttaa koiraa. Määrätietoisesti, ilman mitään isoja vippaskonsteja, ja ilman purkkaratkaisuja. Lily meni viikonlopuksi Jarnon luo viettämään sohvakoiran hyvin ansaittua elämää, koska arvelin että kaksi päivää takakontissa ei ole enää mukavaa oloa. Ja hyvin oikein arvelinkin, koska Aija kävi hieromasa Lilyn maanantaina eikä löytänyt oikeastaankaan mitään mainittavaa koko koirasta. Eli Lilylle ihan selkeästi sopii muutaman kerran viikossa treenit, ilman takakonttielämää. Lily on nyt ollut jo muutaman kuukauden todella hyvänä, ja nyt jatketaan tätä tyyliä niin ei tarvitsisi toisen olla koko ajan jumissa. PK-puoli on nyt virallisesti jätetty Lilyn lajivalikoimasta, tottakai se pääsee mukaan treeneihin, mutta kisoihin en aio sitä enää viedä. Se kolmoiskäyttövalion arvo ei ole sen arvoista, että kiusaisi koiraa sen takia. Keskitytään nyt sen viimeisen voittajaykkösen metsästykseen tokossa. Ja ollaanhan me jo joku aika opeteltu EVL:n liikkeitä, joten ehkäpä sinne sitten sen jälkeen? Pääasia on kuitenkin se, että koiralla on mukavaa. On se sen ansainnut.<div>
<br /></div>
<div>
Mutta sitten itse koulutukseen. Kuten BH-koe opetti, ei se tunnetila seuraamisessa ole nyt ihan kohdallaan, joten laitoin Riikalle videon meidän seuraamisesta kokeessa, ja kerroin että tällä lähdetään. Tuollaisen vilkkaan koiran kanssa on omat haasteensa, ja Lysti ihan selkeästi kerkää ajatella seuruussa aivan liian paljon. Joten nytpä sitten opetellaan kuinka se seuruukin on tärkeä tehtävä, ja kuinka siinä ei sitten kerkeäkkään juoksennella ihan miten sattuu.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Aloitettiin se perusasennon harjoittelemisesta, ja siitä että siinä jo kerrotaan koiralle että minua kuuntelemalla ja katse minussa on oikein hyvä olla. Kuulemma voisin välillä jopa kieltääkin koiraa, kun tuntuu että olen jopa sallinut siltä sen, että se voi katsella ja touhuta omiaan. Sen jälkeen aloitettiin ihan yhden askeleen seuraamista, ja juuri sitä liikkeellelähtöä, jossa koiralla tuntuu nuupahtavan ajatus. Ja siitä sitten treenin lopuksi päästiin jo liikkeelle. Koko lauantai hinkattiinkin sitten sitä, ja tulostahan alkoi todellakin näkyä. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Sunnuntaina alttiin samalla setillä, ja koska koirasta näkyi että se oli todellakin keksinyt kupletin juonen, jätettiin siihen ja alettiin harjoittelemaan eteenmenoa. Tai oikeastaankin sitä, että kuinka kaukana minusta mennään maahan täydestä vauhdista. Ei se vielä ihan onnistu, mutta saatiin jo muutama ihan asiallinen pätkä. Täytyy nyt vaan pidentää matkaa, ja ehkä keksiä vielä oma modaus tuohon palkkaukseen, sillä nyt maahanmenot ovat aika hitaat. Mutta kokeillaan tuolla tyylillä nyt pari viikkoa, ja jos ne edelleen ovat hitaat, niin sitten tehdään muutoksia. Hauskaa huomata, kuinka periaatteessa sama idea hieman modattuna käy niin monelle koiralle. Ja ideahan oli siis se, että ihminen on kentän päässä palkan kanssa, ja koira ei ikinä tiedä pääsekö se suoraan palkalle vai käsketäänkö se maahan. Ja kun käsketään maahan, ei tietenkään saa palkkaa. Siis siltä apurilta. Vaan ohjaajalta. Lilyllähän tuota samaa tyyliä käytettiin, mutta hieman modattuna. Ei muuten Silakan vauhti paljon hiljene, vaikka joutuukin useamman kerran juoksemaan hallia. On se uskomaton tuon energiansa kanssa!</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ja koska koulutus, niin tokihan kokeiltiin omalla hallilla eilen samoja asioita, ja hyvältähän tämä seuruu alkaa jo näyttämään! Kiitos vaan Riikka hyvistä vinkeistä! Ja kiitos SRY/Mervi koulutuksen järkkäämisestä, on kyllä todella harvinaista herkkua päästä valmiiseen pöytään!</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/tU1JvrNpf58/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/tU1JvrNpf58?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<div>
<br /></div>
Marihttp://www.blogger.com/profile/10641368056993406457noreply@blogger.com0