"Lily ja Lysti"

"Lily ja Lysti"

torstai 9. huhtikuuta 2015

On aihetta juhlaan!

Viime vuosi oli, kuten on tainnut jo käydä ilmi, aivan uskomaton tulosten pohjalta. Kaikki kova työ, tuska ja kyyneleet olivat sen vaivan arvoisia. Viime kesänä moni unelma, jota en ollut osannut edes unelmoida, toteutui. Lilyn kanssa tekeminen on vaan niin jotain ihanaa! Markus otti meistä kuvia studiollaan tästä hyvästä, eli jos haluatte yhtä hienoja kuvia menkääpäs http://kuvavelhot.fi/

 Mutta siis vuosihan alkoi maaliskuussa sillä pitkään odotetulla TK2 merkinnällä nimen edessä. Pitkään odotettu siksi, että en siis vain ollut saanut aikaiseksi mennä kokeisiin. Jännä kun ne ei tule tuomaan noita titteleitä kotia?
 PK puolella tulokset olivatkin sitten hurjia: Saimme HK1 tittelin elokuussa. Tästä suuri kiitos treeniryhmälleni, en olisi muuten varmaan ikinä uskaltanut mennä kokeisiin!
 JK3 titteleitä tuli peräti 5, joista yksi oli se maaginen ykköstulos! Eli enää kaksi jäljellä ;) Tuli myös koettua se yhden pisteen päässä oleva kakkostulos, mutta siitäkin selvittiin hengissä? Onneksi treeniryhmä jaksaa potkia meitä eteenpäin, eikä anna lannistua.
 SM-kisat. Tämä on todellakin se "en olisi koskaan uskonut" hetki. Ja millä sijoituksella, 16!!! aivan uskomatonta. En vieläkään jaksa uskoa tätä todeksi!
 Ja sitten, Josepan kiertopalkinnot: Paras narttu ja Paras Jälkikoira. Tulikohan ne kummatkin koiran tuloksista ;)
Mutta viimeisenä ja kaikkein merkittävimpänä saavutuksena saimme Australianpaimenkoirat Ry:n Vuoden PK-koiran palkinnon! Tämä palkinto on aina ollut sellainen että olen vain kateellisena katsellut kuinka vuodesta toiseen hienot koirakot sen saavat, ja miettinyt että tuohon meillä ainakaan ei ole mahdollisuutta. Mutta siinä se nyt on, kaunis lasinen muisto tästä upeasta kaudesta! Kiitoksia kaikille jotka olette auttaneet meitä metsässä ja kentällä, lauantaina juhlitaankin sitten kakun ja muiden herkkujen kanssa tätä viime vuotta. Kahdestaan tämä olisi ollut tekemätön paikka, yhdessä upeiden treenikaverien kanssa tämä oli ainoastaan mahdollista! Ja kiitos jälleen kerran Minnalle aivan upeasta harrastuskaverista.

Koira josta ei ikinä tulisi yhtään mitään? Siinä sitä nyt olisi, taisi siitä kuitenkin tulla :D


Ei kommentteja: