"Lysti ja Tuittu"

"Lysti ja Tuittu"

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Kuinka saada omistajan aivokapasiteetti loppumaan?

Pitkästä aikaa otettiin tokotreeneissä koirahäiriötä, ja täytyy sanoa että tuollaiset treenit pitäisi todellakin ottaa valikoimaan. Lilyn kanssa paikkamakuuta, ja se kehään meneminen on edelleen aika kauheaa. Sitä ahdistaa ihan hirveästi. Mutta sitten kun käsky tulee ja täytyy jäädä paikalleen, niin siellähän on ja pysyy. Ja tokossa ei luojan kiitos piippaa, vaan hyvin rauhallisesti on paikallaan. Kun muut palkkasivat koiriaan lelulla, seuruutin Lilyä koirien ympärillä. Oikein hyvin teki hommia. Otettiin myös käskyrinkiä, eli yhteisesti käskettiin koirat maahan/istu/seiso ja käveltiin rinki ja siitä suoraan seuraamaan. Sen jälkeen vielä koirat vierekkäin ja kaukot, ja nytpä ei muuten liikunut jalat yhtään. Eli täytyy alkaa taas häiriöitä lisäämään treenihin, niitä todellakin tarvitaan. Onneksi ensi viikosta eteenpäin alkaa taas poksin vuorot ja nythän meillä on upea tilaisuus saada häiriötä kun on KAKSI kenttää ja vieressä pyörii agility koko ajan. Aivan huippua!

Lystin kanssa otettiin myös häiriötä, eli sama setti. Ja huomasinpa että malttia pitäisi alkaa treenaamaan. Koira siis osaa kyllä jo, mutta auta armias jos pitää hetki olla siinä asennossa/liikkeessä. No mutta aivan upea taas huomata, että eteenpäin pitää mennä. Ja olenpa opettanut koiralle myös sen että arvuuttele toki miten siihen sivulle pitää tulla, ja nyt alettiin sitä karsimaan pois. Ja täytyy sanoa että miun aivaokapasitetti loppui tuossa harjoituksessa. Kyllä voi olla raskasta, kun pitää olla niin rauhallinen ja eleetön. Mutta se mikä jaksaa aina tuoda hymyn huulille, on tuon koiran toistojen kesto. Ei kuulkaas aivot kärähdä kolmannella toistolla. Vaikka ei saakkaan palkkaa. Aivan upea pieni kirppu!

Ja koska en jaksanut enää yhtään mitään, niin otettiin viimeisenä kummallekkin tunnari. Ja voi hyvä päivä että voinkin olla onnellinen noista koirista! Lilyllä hieman on vielä epävarmuutta, mutta muutama kk sitten kokeiltiin samanlaista treeniä eikä Lily ymmärtänyt ollenkaan ideaa. Nytpä on jo aivan eri homma! Ja Lysti. No katsokaa itse. Kaukanahan tuo on vielä kisanomaisesta, mutta idea on ihan selkeä. Nyt vaan taas hetki treenataan paloja ja aina säännöllisesti katsotaan miltä ne näyttävät kokonaisuutena. Hymyilin kyllä aika kovasti kummallekkin treenin jälkeen, vaikka niin vähiin meni energiat että piti ihan sohvalle mennä hetkeksi kotona, ennen kun jaksoi mitään muuta. Ja tytöt saivat isot herkkuluut tuosta hyvästä. On se ilo omistaa kaksi noin ihanaa koiraa!

Ja tässäpä sitten ne luvatut videot:



Ei kommentteja: