"Lysti ja Tuittu"

"Lysti ja Tuittu"

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Päivittelyä

Paljon on tehty ja touhuttu, sekä yhdessä että erikseen. Lapsukaiset olivat Jarnon hellässä huomassa kun mie lähin Tukholman risteilylle Aijan kanssa. Ja koska enhän mie osaa ihan vaan hurvittelemaan mennä, oli aiheena Innovaatio 2010 ja koirat, tietysti. Paljon uutta asiaa tuli opittua, ja toivotaan että myös apua saadaan, sillä aion viedä Wallun tänne koulutukseen. Toivotaan että David osaa auttaa meitä. Aijan kanssa oli kyllä hauskaa ja viikonloppu meni tosi nopeasti, vaikka kotimatka venyikin hieman. Käytiin Heidiä moikkaamassa ja ostamassa koirille tuliaiset, jonka jälkeen suunnattiin Hollolan nahkapajaan ostamaan koirille hihnat ja Lilylle panta. Siitä Jyväskylän kautta kotiin. Kyllä oli vastaanotto kun pääsin kotiin, oli tainnut olla ikävä.

Lilyn kanssa käytiin tiistaina ekaa kertaa Josepan treeneissä. Koulutuksen aiheena oli hyppy ja nouto. Hyppy oli aika pelottava, mutta hieman rohkaisua ja hyvin toimi. Olin tosi iloinen kuinka hyvin Lily otti kontaktia eikä välittänyt juurikaan muista koirista. Miehetkin olivat tosi ihania, varsinkin Pekan syliin olisi ollut ihana mennä. Noutoa ei vielä edes yritetty, koska Lily ei mielellään ota mitään suuhunsa, ja sitä treenataan nyt ihan muulla kuin noutokapulalla. Otettiin sitten maahan menoa ja istumista lätäkköön. Meidän neiti kun ei märkään istu. No nyt istuu :D.

Sitten otin Wallun, ja olipas muuten hassua kun jotenkin olin vielä Lilyn prinsessamoodissa ni Wallu katto kun mielenvikaista, että ei minua ennen ole noin koulutettu. Joten pieni hiljainen hetki ja takaisin siihen mitäs me jätkät tilaan, ja kappas alkoi homma toimia. Otettiin noutoa, jota ekan kerran otin hihnassa, koska Wallulla on ollut nyt tapana varastaa lähtö. Nyt ei sitä edes yrittänyt, ja 3 kerran jälkeen voisi melko täydelliseksi noudon sanoa.  Vielä pitää pitkäjänteisyyttä pitämisessä harjoitella, mutta muuten liike alkaa olla kasassa. Ja on kyllä yksi Wallun lempiliikkeitä. Sitten otettiin seuraamista, ja ilman namia kädessä koira kulki n. 20 askelta todella hyvässä kontaktissa, vaikka toki otin myös lyhempiä pätkiä, ja ihan myös sitä että istutaan vaan ja kun ottaa kontaktia niin saa palkan. Eli sekin alkaa toimimaan. Sitten vielä muutama luoksetulo, jossa edelleen tulee eteen hieman sivulle, eli täytyy edelleen ottaa hyvin lyhyttä matkaa ja vahvistaa sitä että tulee suoraan eteen. Mutta mistä olen erittäin tyytyväinen on se, että Merjan oppien mukaan viskasin palloa (mukamas) eteenpäin ja sitten kun koira kääntyi pyysin menemään maahan. Ei nyt vieläkään Heidin Pasin tyylinen maahanmeno, mutta aika lähellä ollaan jo. Sitten otinkin maahanmenoja pallolla palkaten, ja alkoi taas lamppu palaa pienen koiran päässä että ai näinkö se olikin. Kyllä oli hyvä mieli treenien jälkeen, mutta voittajan on hyvä hymyillä kun omistaa kaksi noin ihanaa koiraa ;)

Muuten ollaan vaan oltu ja pikkuhiljaa totutettu Lilyä talon tavoille. Hyvin alkaa neiti tottua meidän rytmeihin, ja yksinolokin alkaa sujumaan. Kun vaan muistan jättää paidan näkyville. Hihnassa kulkeminen alkaa myös onnistua, ja olenkin jo siirtynyt siihen että käytän koirat yhtäaikaa ulkona. Muutamana päivänä viikossa yritän kyllä käydä kummankin kanssa erikseen ihan jo siitä syystä että kumpikin tarvitsevat sitä "omaa" aikaa. On ollut niin sumuista että kuviakaan ei ole tullut otettua.

Niin ja terveydestä sen verran, että Wallun särkylääkkeitä on nyt alettu vähentämään, eikä ainakaan vielä ole missään näkynyt. Lilyn kanssa käytiin vielä kerran eläinlääkärissä koska se röhinä mikä sillä oli tullessa meille alkoi taas kuulumaan, ja halusin olla ihan varma että mitään vakavaa ei ole. Otetiin samalla myös välikuvat ja niissä näkyi todella nätit jalat, eli ei pitäisi mitään ongelmia olla. Mennään siis varmaan syksyllä virallisiin kuviin. Mutta nenäpunkkihan se koiralta löytyi, ja on siis ollut jo pitkään koska ei enää vastannut perusoireita. Kurkku katsottiin ja siellä nielurisat olivat todella turvonneet ja punaiset. Joten kummallekkin koiralle lääkitys päälle, ja muutamaan päivään oireet hävisivätkin. Josko nyt voitaisiin tämä sairastelu unohtaa ja keskittyä olennaisiin asoihin, kuten siihen että sain Lilyn pentuhakuryhmään, jossa siis aloitetaan ihan alkeista  koko porukka. Wallu pääsi toivottavasti Moonan jälkiryhmään, joten nyt vaan odotetaan että talvi loppuu ja metsät sulavat.  Ja ensi viikolla mennään Kemiin Merjan oppiin, niin siitä se tokoilukin alkaa Lilyn kanssa. Wallulle rupean nyt opettamaan tunnaria uutena liikkeenä, kun muut alkavat jo olla hieman "tylsiä". On muuten kätevä kun voi Wallulla harjoitella ekana liikkeet niin tietää sitten mitä voi Lilylle tehdä :)

Niin ja tänä aamuna Lily pääsi tapaamaan Turrea, ja olikin ihan liian pitkä aika siitä kun oltiin Elinan kanssa käyty lenkillä. Turre rakastui aivan täysin, korvat rullalla ja naama onnellisena yritti antaa Lilylle rakkautta. Lily oli sitä mieltä että josko unohdetaan rakkaus ja ollaan vaan kavereita, mutta Turre oli niin sinnikäs että lopulta joutui raukka hihnaan kun Lily ei oikein ollutkaan myötämielinen. Wallu oli kotona nauttimassa yksinolosta, ja oli kyllä nauttinutkin, sen verran tukka oli sekaisin kun ovelle tuli, että ilmeisesti oli uni maistunut. Niin muuten maistuu Lilyllekkin, kepsahti sohvan nurkkaan eikä sieltä juuri ole karvaakaan väräyttänyt. Se on rankkaa olla pieni rakastettava koira <3