"Lysti ja Tuittu"

"Lysti ja Tuittu"

torstai 25. joulukuuta 2008

Joulun taikaa

Nyt siis pääsen vihdoin ja viimein itse ääneen, mamma aina kirjottaa ite eikä yhtään kuuntele minua. Mutta nyt kun on loma(eli mamma ei lähe töihin,jipii!!!), se kerkee olemaan miun kirjurina.

Mie olin vähän epäileväinen,kun mamma aamulla pakkas ja sit lähti töihin. Se normaalisti tarkottaa sitä,että mie jään yksin ja se menee moneks päivää pois. Joten kun se tuli töistä, mie seurasin sitä tosi tarkkaan, jotta se ei vaan pääsis karkaamaan. Mie en ymmärtäny yhtään mistä lomasta se puhuu, onkohan se jotain syötävää? No jokatapauksessa se pakkas, ja kanto laukkuja eteiseen. Mie maastouduin eteisen oven eteen, sillä siitä sen on mentävä. ja mie en aio jäädä kotiin! Ja se kannatti,mamma otti miut mukaan!!!

Me mentiin mummolaan, jossa on kyllä aina tosi ihanaa. Käytiin pitkällä lenkillä ja mie sain juosta niin paljon!Sit nukkumaan, aloin ollakkin jo tosi väsyny. Aamulla herättiin, ja taas pääsin juoksemaan,ja vielä ukki visko lumipalloja, ja olin ihan lumessa :D. Sitä mie kyllä ihmettelin että mitä ihmettä nuo puuhaa, kun kantovat miun iloks keppejä ja kaikkea muuta kivaa,ja sit rähisivät kun mie ne pilkoin pieniksi palasiksi. Hassuja ovat?

Mut sit tapahtu jotain tosi outoa, nimittäin meille tuli sellanen kovaääninen ja kilisevä ukko, ja se meinas hyökätä mamman kimppuun. Ja sellainen ei käy. Ei vaikka kaikki sano että ei oo mitään hätää. Mut kun se ei ollu tuttu, ja sitäpaitsi se sano että se pelkää koiria. Eli siis se oli vihollinen. No sit me oltiin mamman kanssa toisessa huoneessa, ja mie kyllä pidin huolen että tuommonen joulupukkihirviö ei enää toiste tule meille. Mamma oli jostain syystä tosi pahalla päällä, mutta vei kuitenkin miut lenkille. Sielläkin tuli noita ukkoja vastaan. Hemmetti millanen ilta! Mut onneks miulle oli kuitenkin lahjat oottamassa, mut en mie kyllä käsitä,että ekana antavat miulle sellasen hassun lehmän, ja kun mie sillä rupeen leikkimään, ja kuusi on eessä ja se meinaa kaatua,niin ne vie sen lehmän pois? Hassuja ovat, oisivat ennemmin ottaneet sen kuusen pois?Ihan turha kapistus, siinä roikkuu palloja,joita ei mukamas saa ottaa (ei kerrota mammalle, mutta miulla on aika monta palloa jo piilossa,oon ottanu niitä pikkuhiljaa irti).

Siinäpä oli meidän jouluaatto, nyt täytyy lähteä lenkille!

tiistai 9. joulukuuta 2008

Fysioterapeutilla käynti

Joulukiireet on alkanu, ja mie oon ollu ihan onneton koiran kanssa. Mitään ei oo tehty, kunhan vaan ollaan olla öllötelty. No tänä aamuna tein normaalit aamurutiinit ja sit kun olin jo eteiseen menossa, pelastin Wallun päivän ja kutsuin senkin mukaan ;) Voi kun pikkunen oli onnellinen. No onneksi murskasin sen onnen, eli mentiin Helin luo hierottavaksi. Eli selvittämään mikä Wallulla on vikana, ja koskeeko siihen vielä.

Laitettiin kuonokoppa, sillä mie en todella tahdo maksaa fysioterapeutin sairaslomaa :D. Wallu rupes ihan mukisematta kyljelleen, ja Heli alko hieromaan sitä ensin päästä, sitten niskasta ja sitten JOS ei olis ollu kuonokoppaa oliskin mietitty että mitäs sitten. Eli Wallu tuli päälle. Heli kyllä lohdutti sillä että jos se ois oikeesti halunnu, se olis päässy kuonokopasta irti. Ei tahdottu sitä enempää stessata, joten tehtiin niin, että Heli laitto sellaset sähköimpulssit tuohon kipeeseen jalkaan ja siirty huoneen toiseen päähän ja mie pidin Wallun paikallaan. Hitto että jakso muuten pitkään äristä. Välillä rentoutui ja heti kun kuulu pienikin rapsahdus niin yritti kammeta ylös.

Taisi mennä vajaa puoli tuntia, ennen kun rentoutui täysin, ja rupes oikeesti nauttimaan olostaan mamman sylissä. Ja sit kun otin kuonokopan pois ja sähkölätkät pois, suostu syömään Heliltä herkku froliceja ;) Hassu pieni mies. Mutta siis kipeä se on, sen kyllä huomas. Voi hitto kun ois huomannu aiemmin, tiedä miten pitkään se jalka on ollu kipeä.

Mutta nyt käydään kerran viikkoon sähköhoidossa, ja katsotaan millon Heli pääsee ihan hieromaan tuota koiraa. Sen jälkeen aletaan vasta koulutus jotta muutkin voi koskee tuota selkää. Siis vasta kun oon ihan varma että siihen ei koske, ja lihas on kunnossa.

Sit käytiin Hilkka hakemassa ja lähdettiin Vehmersalmelle Sinikan ja Muffy Koolien luo. Olipas hassu pieni koira, tosi ihanan värinen ja miten ilmeikäs! Aivan todella ihana pieni eläin. On siis Aussieiden kanta-isiä, ja kyllä niissä jotain samankaltaista olikin. Mutta nyt on sekä omistaja että koira niin väsyneet, että taidan käpertyä tuohon koiran viereen ja ruveta nukkumaan, huomenna on taas töitä...ja töitä... :(