"Lysti ja Tuittu"

"Lysti ja Tuittu"

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Mamman rakas on poissa

Nyt on tullut aika jättää jäähyväiset pikkusaukolle, elämäni rakkaudelle Wallulle. Lupasin Wallulle viime syksynä että sen ei tarvitse kärsiä ja nyt  oli aika lunastaa lupaus. Jään niin kaipaamaan
sen iloista ilmettä, suklaanruskeita silmiä ja ilkikurista katsetta. Ruskea kiepillä nukkuva kaveri on sängystäni poissa, ei tule olemaan ikinä toista samanlaista, se oli minun elämäni koira, joka opetti minulle niin paljon ja jonka ansiosta olen saanut niin monta hyvää ystävää ja merkityksen tylsään elämään. En tule ikinä unohtamaan Sinua, Rakkaani! Nyt saat juosta ja riehua aivan niin paljon kuin jaksat, ja toivottavasti saat monta uutta ystävää joiden kanssa pöyhöttää ilman kipuja ja pahaa oloa.
"Tiedän sun lähtevän, joskus täältä pois mut en tahtois nähdä sitä 
päivää 
Vuodet vähenee, meistä kaikki vanhenee omaa aikaa ei tiedä kukaan... 
Millä tavalla voisin itsestäin mä jättää, jotain mitä minullekkin annettiin 
Ikuinen jälki sinusta minuun jää, mut kaunein on se tunne miten mulle 
lauloit 
Toivon että itsestänikin jää , yhtä kaunis muisto 
samaa laulua laulaa rakkaimmalleni laulaa 
Myönnän että pelkään suuri tuntematon on, se jonne täältä lähdetään 
Voiko rukouskaan ketään auttaa, tuntematon vastaanottaa meistä 
paatuneimmankin 
Rakkaus ei lopu siihen kun aika jättää 
kauniimmin muistoissa elää 
Ikuinen jälki sinusta minuun jää, mut kaunein on se tunne, miten mulle lauloit 
toivon että itsestänikin jää, yhtä kaunis muisto
samaa laulua laulaa, rakkaimmalleni laulaa"

1 kommentti:

Jenna kirjoitti...

"Oli aika raskaiden päätösten,
saattaa sut huomaan enkelten.
Nyt saat juosta seuraten heitä,
ei kipu enää elämääsi peitä.
Suru on suuri ja lohduton,
mut tiedän - sun hyvä olla nyt on."

Osanottomme rakkaan perheenjäsenen poismenosta! t.Jenna&lauma