Tottista ja ilmaisuja

Eilen käytiin Moonan kanssa kentällä treenaamassa. Kyllä täytyy sanoa että mie taisin saada enemmän mietittävää kuin mitä koira. Ekana sivulletuloja naksulla, ja alkaa se pieni pikkuhiljaa ylyämään jutun juonen. Nyt vaan mie taas oon oppinut uuden tempun, eli sen että avustan koiraa väärin jalalla. Vitsi että osaan olla taitava. Koira on tietenkin sit oppinut myöskin tuon avun, joten nyt sitä pitäisi häivyttää pois. Eli että mie pysyn paikallaan ja koira liikkuu. Ja kuinka se tässä kuulostaa helpolle ja treeneissä täysin mahdottomalle. Mutta edistystä on se että koira jo selvästi hakee paikkaa. Treenejä otetaankin vähän joka paikassa, jopa ruokakupilla jossa se on äärettömän vaikeaa. 

Sitten otettiin maahanmenoja joissa ongelmana lonkan retkautus ja etutassun masunalle veto. Palkkaan pallolla suoraan heti kun koira menee maahan, jotta ei kerkeä herpaantua. Saatiin jo tehtyä niin että kehuin ihan rauhallisella äänellä ja sitten vasta palkkasin, eikä retkahdellut vaan oli tosi skarppina. Joten sillä mennään. Myös tässä naksu apuna.

Sitten autoon hieman jäähdyttelemään ja itse katselin Moonan ja Riian töitä, ja mietin vaan että jospa mekin joskus tuohon pystyttäisiin... Oikeasti oli niin hienon näköistä touhua! Sitten Lily autosta ja luoksetuloharjoituksia. Siis onhan se hienoa että koira tulee näin luokse: 

Mutta hieman epäilen että kokeessa ei tälläistä katsottaisi hyvällä. Joten koska vauhtia on, otettiin vain eteentuloa. Aika nätisti tuli noin ekan harjoituksen kannalta eteen, tietenkin kaikki vielä alussa mutta nopeasti se pieni oppii kun jaksaa vaan opettaa. Eli vasta kun perusasento on kunnossa, otetaan koko matkalta. Nyt pienellä matkalla ja eri asennoista liikettä kasaamaan. Eteenlähetys vaatii toistoja toistoja toistoja, ja ideaa että onko se purkki ja lelu vai pelkkä iso lelu, vai onko sillä mitään merkitystä? No joka tapauksessa hieman haparoiden lähti koska ei ihan selkeästi ollut varma onko siellä kuitenkaan mitään, koska Moona oli vienyt lelun huomaamatta paikallaan. Kyllähän se sitten meni kuin juna lelulle kun huomasi sen. No tämäkin vaatii varmaan miljoona toistoa ennen kuin on satavarma asiassa. 

Seuraamista imuttamalla, ja mietittiin että tämä tyyli kävisi Lilylle varmaan aika hyvin, sillä se vaatii aika selkeät toimintaohjeet jotta ymmärtää mitä tehdä, eikä sillä toimi sellainen oman ajattelun käyttäminen. Vinkkejä kyllä otetaan vastaan jos on parempia ajatuksia, mutta nyt kokeillaan muutama viikko tällä. Siinä hyvät treenit joissa oli kyllä miettimistä. Niin paljon, että kun kotiin tultiin, naapurin koira oli taas aidan takana räkyttämässä. Ja minun piti saada posti. Ja postilaatikko on tuossa aidassa. Joten mitä teen? Laitan koiran paikkamakuuseen, käyn hakemassa postin ja tulen takaisin koiran luo joka on tasan pysynyt paikallaan välittämättä räyhäävästä koirasta!!!!! Ja kyllä, palkkasin todella hyvin, uskomaton elukka!

Muutenkin koirien ohitukset ovat sillä mallilla että kun koira näkyy, kääntyy Lily minuun päin ja ihan selkeästi hakee toimintamalleja eikä heti ala räyhäämään. Tänään päästiin jo kulkemaan niin että koira kulki meidän takana ja vaikka suuri halu oli räyhätä, ei sitä sitten kuitenkaan tehnyt. Joten alkaa tässäkin näkymään valo, täytyy vaan tätäkin toimintaa viedä pikkuhiljaa kauemmas tutuilta lenkkipoluilta, sillä huomasin että sitten kun mennään vieraammalle alueelle ei rohkeus riitäkkään. Löysin kyllä aiheeseen liittyvän mielenkiintoisen koulutussivuston, mutta en oo vielä kerennyt lukemaan sitä ajan kanssa. 

Ja sitten tämän päivän treeneihin:Itkin tuossa männäviikolla Seijalle että kukaan ei halua leikkiä meidän kanssa, eli tulla harjoitteleemaan rullailmaisua. Ja Seijahan oli saanut Minnan ja rotikka Gitan omistajan (sori mie en musita nimeä!!!) tulemaan kentälle. Lilyn kanssahan kerran kokeiltiin metsässä ilmaisua, mutta nyt koiran piti myös näyttää missä ukko on. Pientä hapuilua luovutuksessa (siis eikö koira muka yhden kerran jälkeen jo osaa???) mutta innokkaana meni, vaikka aluksi oli sitä mieltä että ei treenikentällä mitään ukkoja ole, miks me ei olla metsässä? Lähetys meni yllättävän hyvin, ja Minna palkkasi viimeisellä ukolla patukalla. Ja siitäkös riemu repesi. Eli alkaa myös leikkimään muillekkin, joka on aivan mielettömän hyvä asia. Nyt pitäisi vaan saada pari patukkaa lisää jotta kahden lelun peli toimisi, sillä se on ihan selkeästi leikki jonka Lily osaa. Nyt kun saisi vielä muutamat hyvät ja onnistuneet treenit ihan vähälle aikaa niin voisi varmaankin alkaa siirtämään asiaa myös metsän siimekseen. Mutta onneksi ei asialla ole vielä kiire, tehdään ekana kunnolla kentällä liike kuntoon, ja sitten vasta siirretään se metsään. 

Niin ja mistä sain noita patukoita? No siis miehän ostin viime syksynä Kerosen Annen tekemiä patukoita, joita käytettiin Wallun kanssa niissä muutamissa hakutreeneissä. Purin yhden sellaisen ja kävin ostamassa kankaat. Sitten mentiin juhlimaan Jarnon isän synttäreitä jotka menivät siinä, että Jarno leikkasi ja repi, minä leikkasin, revin ja kieritin ja Jarno äiti leikkasi ja ompeli. Ja kuinka ollakkaan, 20 patukkaa oli valmiina. Kyllä on ihana kun on tuollainen mies ja anopintekele ;)