Kylläpäs eilinen väsytti pikkuisen miehen. Kotiin päästyämme Wallu rojahti olohuoneeseen sänkyynsä ja kun nousin yöllä sohvalta ajatuksena viedä koira ulos, koira juoksi vauhdilla makuuhuoneeseen eikä sit lähtenyt pihalle. Aamulla kävimme koirakaupassa ostamassa ruokaa ja valjaat, ja sen jälkeen Wallu rupesi taas unten maille. Käytiin kolmisen tuntia pihalla ja kas kummaa, kukas taas nukkuu ;) Täytyy muuten sanoa että on se ihme ja kumma miten taas kontakti koiraan löytyi. Narussa vetäminen loppui ja mitään ei tehdä ellei mamma anna lupaa! Ja palkka tulee, osaa jo onnistuneesti odottaa palloa :D
Ihana pikku-ukko!
2 kommenttia:
sitä se on koiran omistamisen onnea parhaillaan.. toisin kuin eräillä.. köhöm.. ei niin hyvä päivä, paitsi se kotiin tulo..
Voin vain kuvitella, miten Wallun pää on ollut pyörällä..."mitä hittoa tässä elämässä nyt oikein on tapahtumassa..." ;)
Lähetä kommentti