On noi juhlat vieny ajatukset normielämästä, joten nyt kun on juhlinnasta selvitty päästään asiaan. Eli siis viime sunnuntaina käytiin Rinin synttäreitä juhlimassa, ja kylläpäs oli ähky kun pääsin autoon. Aija oli tehnyt loistavat syömiset, ja ilmeisesti lahja Rinille oli ollut sopiva (kysykää vaan Aijan kämppikseltä).
Viikolla tokoilun saralla aiheena ovat olleet ikuisuusongelma seuraaminen sekä uutena kokeiluna liikkeestä pysähtyminen, maahanmeno sekä seisominen. Aloin jo olla toivoton tuon seuraamisen kanssa, mutta nyt uuden tekniikan keksittyäni se tuntuu jopa toimivan.
Torstaina käytiin Hilkan ja Kirin kanssa jälkeä ajamassa, eli ensin tehtiin jäljet, jonka jälkeen koirat juoksi hillui ja hyppi kun me Hilkan kanssa kerättiin puolukoita. Nyt koska meillä on ollut hienoisia ongelmia tuon jäljen kanssa (liikaa vauhtia) tehtiin ihan suora pitkä jälki. Ja se onnistui aivan loistavasti. Joten nyt tehdään pitkää jälkeä jonka loppuun jotain, jotta koira saa enimmät höyryt purettua.
Ja sitten tuo agility... täytyy opetella sanomaan SELKEÄSTI ihmisille, että eivät mene kyselemättä koiraani kiinni/ täytyy taas näköjään opetella tuota vieraiden ihmisien kanssakäyntiä. Muuten rata meni aivan upeasti, ja suurin ihmetyksen aihe oli kyllä tuo puomi, jota ollaan niin harvoin treenattu, ja ei kertaakaan noin radan mukana, aina erillisenä. Mutta nyt koira meni sen aivan kuin ei mitään. Taitava poika! Mutta tuon odottamisen kanssa meillä on se suurin ongelma, jolle myös täytyy tehdä jotain. Mutta nyt kun siirryttiin tuonne halliin, voi käydä myös myöhään illalla, joten siis nyt täytyy ruveta vähintään se kaksi kertaa viikkoon käymään.
Ja kuvia tulee ihan kohta lisää, Satu oli ottanu hienoja kuvia paimennuksesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti