No, minähän siis päätin, että Wallu ei vieläkään ole täysin terve. Se kun vaan makaa kotona eikä riehu koko aikaa. Ja sit se pärskiminen. No sit harjoiteltiin kotona suun aukasemista ja ihan pallo otettiin esittelykappaleeksi mukaan, ja lähdettiin eläinlääkärille.
Wallu oli tosi hienosti, kun mentiin jo puolta tuntia aiemmin että kerkeen rauhassa pyörittelee koiraa siellä. Sit Martina tutki Wallun, ja ihan vähän vaan urisi! Sit otettiin pallo ja näytettiin kuinka se rohisee... Ja lopputulos: Koira ei ole kipeä, sillä on vaan tullut älliä sen verran päähän ettei sen tarvi koko aikaa möyhkätä... Ja minä häpesin... Oon kuitenkin aina nauranu tälläisille ihmisille...
Mutta samalla sovittiin, että käyn nyt säännöllisesti Wallun kaa lääkärissä, ihan siis vaan oleskelemassa, jotta loppuu tuo urina. Joten jotakin hyvääkin tuosta käynnistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti