"Lysti ja Tuittu"

"Lysti ja Tuittu"

maanantai 27. kesäkuuta 2011

Kuinka kiusata koiraa koko rahalla?

Jokainen joka on naamakirjakaverini tai muuten vaan minun kanssa tekemisissä tietää meidän ikuisen paineen nostajan, hihnakävelyn. Ja siis varsinkin sen koirien ohittamisen. Pelkkä kirjoittaminen jo nostaa tuskan hien pintaan. No nyt siihen saatiin jotain edistystä. Ja täytyy sanoa että alku näyttää lupaavalta, katsotaan kuinka viikon päästä menee. Katsokaas kun ei se pelkästään jokapäiväinen ongelma, vaan se että sitä bh:ta on varmaan aika turha mennä kokeilemaan jos koira hyökkää häiriökoiran korvan viereen louskuttamaan? Joten siis härkää sarvista, ja rantakylään. Cesar Milanin apulaisena toimi Moona, häiriönä Kiri, Jatsi ja Hippa. Ja täytyy sanoa että Cesar olisi taputtanut karvaisia käsiään. Lopputulema yllättävästi vääräaikainen asiaan puuttuminen. Ja sitten saatiin kahteen kertaan ohitettua vieras koirakin. Ekan kerran hienosti, toisen kerran melkein hienosti. Kiitos Kamelit avusta!!!

Ja jotta ei päästäisi koiraa liian helpolla, muutaman tunnin päivälepo ja takaisin autoon, tällä kertaa päämääränä kesän ekat hakutreenit. Ja siellä ihana Aija. Joka sitten juoksi, leikki ja riehui koko rahan edestä. Eka maalimies eli Aija haamuna, suoralla palkalla. Ja kyllä muuten syttyi lamppu neidolla. Ja Aija oli aivan ihana. Toinen ukko Anni, piilossa. No siihen ei uskallus riittänyt, mutta pieni ääniapu ja menoks. Nyt irtorullalla, ja hieman haparoiva näytölle lähtö mutta sitten oltiinkin jo nakeilla herkuttelemassa. Ja sitten kokeiltiin ihan uusi juttu, eli minä takaisin keskilinjalle, Aija näkösälle ja suora lähetys. Kyllä muuten tanner tömisi kun neito pinkaisi vauhtiin. Aijaa ei nimittäin päästä juoksemaan karkuun ;) Sen jälkeen wubbailoittelu ja voinpa veikata että Aija on saunan tarpeessa tuon riehumisen jälkeen. Kiitos Aija ja Anni, oli loistavat treenit!!!

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Tottistelun päivittelyä :)

Jaahas ennen kuin uusi treeniviikko alkaa päivitetään entisiä treenejä. Kovasti siintää kisat silmissä, mutta jotta ei niin helppoa olisi on sitä jo katse ylemmissä luokissakin. Eteenlähetykseenhän meillä on tullut hieman takapakkia, eli neito ei ole lähtenyt kovin innokkaasti lelulle. Muutama viikko sitten asiaa Marin kanssa pähkäiltiin ja Mari neuvoi namipurkin käytön. Siis mie vaan oon junnannu sen lelun kanssa. No otettiin purkki käyttöön ja jopas löytyi virtaa ja vauhtia! Ja oli muuten suora menokin. Ja mie jopa muistin tehdä valmistelevan osuudenkin kunnolla. Eli lopputuloksena seuraamisesta eteenlähetys, seuraaminen hyvä, eteenlähetys loistava! Tätä siis lisää ja varmuutta, niin voispa kokeilla maahanmenoakin. Jarnon opetettavana on ollut maahanmeno kaukaa, ja se alkaakin olla tosi hyvällä mallilla. Hieman innossaan jää pystyyn, mutta se on vaan liian suuressa vireessä.

Seuraaminen on myöskin edistynyt, ja siinä yllätys yllätys myöskin valmisteleva osuus on todella tärkeä. Eli minä rauhoitun, otan hyvin sotilaallisen asennon ja sitten mennään. Lelu vieläkin hieman näkyvissä, mutta sain viime treeneissä tehtyä kyllä piilossakin kun unohdin laittaa lelun paikalleen :) Siihen siis kestävyyttä ja matkaa sekä pikkuhiljaa häivyttämällä lelu taskuun asti. Mutta on se jo olkapäällä!

Noudot alkavat myöskin nähdä valoa tunnelin päässä, kun Moonan kanssa alettiin neitoa opettaa patoamaan kapulalla. Ja ei muuten yhtään mälvää enää. Siihenkin siis nyt kestävyyttä ja kunnollinen asento, jonka jälkeen lelun häivytys ja palojen yhteenkokoaminen.

Esteitä ollaan myöskin opeteltu, ja vaikka saatiin Moonan housut repeämään repesi myöskin oppiminen ja neito hokasi että esteen yli pitää mennä kumpaankin suuntaan. Tämähän meillä on siis ihan lapsenkengissä, mutta niin se saa ollakkin, on vielä pitkä matka siihen että tämä onnistuisi kokonaisena liikkeenä. Mutta pääasia on että hauskaa on, ja se kuultiin katsomostakin.

Jääviä liikkeitä ollaan myöskin harjoiteltu, niissäkin pitäisi muistaa se valmistelu. Edelleen mennään paremmuusjärjestyksessä maahan, istu, seiso. Tähän epäilen että toistoja toistoja toistoja on kaava kuinka näihinkin saa varmuutta.

Eli kyllä tämä alkaa hyvältä näyttämään, kunhan vaan antaa neidolle aina aikaa omaksua uusia juttuja. Nyt ensi viikko onkin aika kiirettä treenirintamalla, kun kesälomaan ei ole enää pitkä aika. Lomalle neito pääseekin, mummolasta on jo varattu residenssi viikoksi. Voi se pieni neito olla taas onnellinen!

Ja pyydän jo valmiiksi anteeksi kirotusvireitä, uuden kännykän näppäimistön opettelu vie oman aikansa :)

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Kesäkuun kuulumisia

No joo ilmeisesti toi kännykällä blogin päivittäminen toimii, joten mahdollista olisi päivittää useamminkin tätä. No mutta siis mehän ollaan oltu "sairaslomalla" ja huomenna käydään näyttää tota pattia uudelleen, koska ei se oikein ole pienentynyt. Josko se Martina sen polttaisi pois? Toivotaan että sillä päästään koko inhasta taudista eroon!

Mutta sitten itse asiaan. Jälkeä ollaan nyt tehty kovastikkin, koska hakumetsään ei olla päästy. Jälki onkin edistynyt huimasti, ja neidolla alkaa löytyä tiukka ote siihen. Käytiin toukokuun viimeisenä viikonloppuna Keijo Rautasen opissa, ja paljon opittavaa meillä olikin. Perjantaipäivä oli sekä minulle että varsinkin koiralle kovin raskas henkisesti, mutta kun siitä päästiin yön yli nukkumaan oli lauantai yhtä auringonpaistetta ja hyttysten ininää. Ja kuinkas ollakkaan, voisin siis koiran kanssa jo vaikeuttaa asioita, ja sitten viimeiselle jäljelle otettiinkin jo kulmia. Jälki oli tehty mäkeen niin että ekana jälki lasku montun puoleenväliin ja sieltä nousi ylämäkeen. Haju kuitenkin painui alaspäin illan viiletessä ja saatiin hieno huijaus tehtyä koiralle. Neito tietenkin porskutti menemään alamäkeen, mutta huomasi itse kadottaneensä jäljen ja palasi kauniisti takaisin jäljelle. Ja muuten oppi että se pitää olla tarkkana että homma toimii. Sen jälkeen ei kulmissa ollutkaan enää minkäänlaista ongelmaa. Ihan mielettömän ihana kurssi oli kyllä, kiitos Seija kun höynäytyit mukaan!

Senkin jälkeen ollaan jälkeä tehty, ja oikeastaan koko ajan haettu balanssia pituuden, vaikuden, maaston ja namien kanssa. Viimeisin jälki olikin nyt jo ilman namia. Syy siihen olis se että koska namit oli keppien jälkeen kepit jäi nostamatta. Nyt kun namit poistettiin kepitkin nousivat, ja maasto saa olla aika rytkeikköä. Nyt vaan janatreenejä kohti ja tietenkin saada vielä varmuutta tuohon keppiennostoon. Jälki tuntuu kyllä tällä hetkellä menevän vallan mainiosti.

Esineruutuakin ollaan tehty, ja se alkaa pienoisen taistelun jälkeen toimimaan. Oltiin Oulussa ja tehtiin suht helppo harjoitus joka sit meni siihen että neito oli sitä mieltä että ei nyt vaan huvita. Jouduin hieman keskustelemaan neidon kanssa hommasta ja oho, sehän alkoikin toimimaan. Nyt viimeisessä harjoituksessa neito olikin sitten oikein hieno ja pätevä, ja toi kaikki esineet oikein nätisti. Nyt pitääkin alkaa vaatia tuomaan kunnolla esineet eteen, ja harjoitella sitä ihan erillisenä liikkeenä. Kyllä sekin siitä.

Neito pelastaa iskää vedestä, toinen kun meni hukuttautumaan sinne ja upposi :D

Tottiksesta teen ihan oman postauksen, se kun on aika pitkä ;D

Bloggaamisen riemua kännykällä?

Kokeillaanpa miten se tämä blogin päivittäminen kännykällä onnistuu. Jos nimittäin onnistuu hyvin blogiini voi kummasti tulla uusia juttuja huomattavasti tiheämpään. Ai kuka on kännykästään täysin riippuvainen?

maanantai 30. toukokuuta 2011

Papilloma-virus tuli käymään :(

Lauantaina ihmettelin kun koira söi niin haluttomasti. No eilen illalla sitten koira alkoi oirehtimaan aivan kuin olisi jotain ollut hampaissa. Katsoin suuhun ja mitäs sieltä löytyikään, patti. Tänään sitten käytiin eläinlääkärissä ja diagnoosina http://www.jakkelehtonen.fi/katiska/terveys/papilloma . Hoitoa ei tarvittu, koska oli vain yksi pallukka. Mutta nyt kaikki koiralliset kaverini, joiden kanssa olen ollut viimeisen viikon aikana tekemisissä, seuratkaa koirianne. Meillä kaikki treenit nyt jäissä, ainoastaan jälkeä otetaan. Tauti toimii kuten vesirokko, eli tarttuu kosketuksesta, syljen kautta. Eli jos olen Lilylle antanut namia ja sitten teidän koiralle, voi tauti olla tarttunut. Joten katsokaa koirienne suuhun, jotta ei tauti tartu pidemmälle. Tuossa yhden aussien suusta otettu kuva, josta näkyy tosi hyvin millainen patti on http://auspaimaisa.blogspot.com/2011/05/aamagneetti.html Ja niitä vois sitten olla useita. Ja sitten kun patti on poissa, voi taas ihan normaalisti liikkua ja olla. Eläinlääkäri sanoi että monesti näkee esim. koiranäyttelyissä koiria jolla koko suu on täynnä noita patteja mutta koska tulokset merkkaavat koira viedään levittämään tautia. Siksi mie nyt kerron asiasta niin ei tule jälkipuheita!

lauantai 28. toukokuuta 2011

Neito täyttää tänään 2v!!!



Ja meillä kaikilla oli niiiin mukavaa :D Neidon 2v synttärit pyörähti käyntiin iskän kanssa aamulenkillä rannassa, josta suunnattiin mummolaan riehumaan ja sen jälkeen käytiin vielä reilu puolitoista tuntia etsimässä pientä koiraa joka oli kadonnut. Kakku maittoi ja nyt voi masu täynnä makoilla kaikessa rauhassa. Kakun syömiseen meni muuten 4min 30s, joten nautittua kyllä tuli.

Tunnerikas ja erikoinen vuosi on takanapäin, ja neito on oppinut monta uutta asiaa. Yhteiseloa ollaan opeteltu ja nyt alkaa tuntua että koira on tosiaan kotona. Vuosi sitten synttäreitä vietettiin hyvin toisenlaisissa tunnelmissa, ja vuosi on ollut täynnä suurta iloa, suurta surua ja monta muistoihin jäänyttä hetkeä. Ollaan hitsauduttu neidon kanssa sellaiseksi pariksi, että voi jo alkaa puhua omasta varjosta. Sellainen tuo neito tosiaan on. Toivottavasti saamme vielä monta kakkua tehdä Liikkikselle <3

Kiitos Minna ihanasta neidosta, olemme enenmmän kuin tyytyväisiä kauniiseen neitoon!!!

perjantai 27. toukokuuta 2011

Tottelevaisuuttako?


Hei mie oon saanu jopa video otettua meidän treenistä! Kauhea tuuli oli kyllä mutta laittakaa vaikka äänet hiljaiselle ni ei korvat säry :D

Ja koska ajatuksena oli korkata se toko, niin laitan järjestyksessä missä mennään ja millä tavalla. Toki siis samalla treenataan koko ajan BH:takin varten.

Alokasluokka

  • Luoksepäästävyys
Älysinpä jotta tämäkin on liikkeenä, joten alettiin ottamaan sitä. Ongelmiahan Lilyllä ei tässä varsinaisesti ole, mutta malttia lisää, jotta ei joka a) hyppää tuomarin syliin tai b) pakita kun ei tiedä mitä tehdä. Nyt viimeksi meni jo tosi hyvin, pysyi nätisti paikallaan eikä ollut suurempia ongelmia. Mutta tämä on sellainen liike joka unohtuu helposti, joten sitä pitää aika ajoin treenata.


  • Paikalla makaaminen
Hieman levottomuutta edelleen ilmassa, pysyy kyllä tosi nätisti ja viime kerralla otettiin jo niinkin että koira vierstä käskettiin luokse. Ei vaikutusta pysymiseen. Selän saan kääntää mutta auton taakse meneminen on vielä hieman liikaa, ei nouse mutta ei ole kaukanakaan. Hyvin kestää jo muiden hyppimiset, riekkumiset ja treenaamisen. Ampumista pitää vielä harjoitella tässä, kun nyt sain sen uuden aseen. Ei siis nouse eikä pelkää, mutta reagoi katsomalla mistä se kuului ja sitä en tahdo. Tahdon että siinä ollaan ja vaikka maailma kaatuisi päälle siitä ei nousta ei katsella. Tuolla kun on taipumusta kuitenkin sit unohtaa asiat, edelleen kun ne hattivatit on paikallaan. Tämä liike pitää nimittäin olla satavarma, ennen kuin edes haaveillaan kisaamisesta. Koska en edes uskalla ajatella miten meille kävisi jos viereinen koira nousisi, tulisi Lilyn luo ja siitä tulisi tappelu, joten täytyy treeanata se tosi varmaksi.
  • Seuraaminen kytkettynä
  • Seuraaminen taluttimetta
 Sillä ei ole suurempaa väliä onko koira hihnassa vai ei, hieman väljästi vielä seuraa ja käden häivytys on epätoivoisesti menossa, josta johtuen käsi heiluu mitä epämääräisimmin. Mutta idea alkaa koiralle olla aika selvä ja edistystä on tapahtunut reilusti, kunhan vaan saan tuon käden häivytettyä. Väljyyskin paranee melkeinpä treeni treeniltä, ja viimeksi kokeiltiin pitkästä aikaa taas lelua kainalossa. Ja se alkoi tällä kertaa toimimaan. Viimeksi liike oli vielä niin alussa että ei siksi toiminut, koira vaan riehui saadakseen lelun. Nyt alkaa tietämään mitä tehdä että saa lelun. Mutta vaatii siis aika monta toistoa ja ehdottomasti sen toisen ihmisen katsomaan vierestä. Onneksi tässäkin maailman paras Kepo toimii, joten voidaan myös omalla pihalla treenata. 
  • Maahanmeno seuraamisen yhteydessä
Tämä on jo aika hyvä, mutta kuten tietenkin kaikkeen niin treeniä ja nopeutta. Muutaman kerran on jo mennyt kuin kivi maahan, ja pysyy siellä. Omaa äänensävyä tarvitsee vaan säätää, jos tulee liian iloisesti ei mene ja jos liian möreästi menee kuin hidastetussa elokuvassa. 
  • Luoksetulo
Onko pakko edes aloittaa? No tuleehan se. Vauhdilla. Siinäpä se sitten onkin. Aivan luokattoman vähän ollaan perusasentoa opeteltu :( Mutta pyllyn heilautuksia ollaan otettu, jotta se menisi mahdollisimman nopeasti sitten sivulle. Nyt alkaa jo hokasemaan homman, ainut että se on sellanen loikka eikä sulava siirtyminen. 
  • Seisominen seuraamisen yhteydessä
Ollaan kokeiltu ehkä kokonaista kaksi kertaa. Tarvitsee superavut ja en voi vielä liikkua ollenkaan, muuten hiipii perässä. Joten siis tstä ei sen enempää.
  • Estehyppy
Nyt se hokasi sen! Moona antoi hyvän vinkin, eli käsken hyppäämään, ja ennen kun lähden jätän lelun maahan. Koira tuijottaa sitä eikä liiku yhtään ja saan näin mentyä sinne esteen toiselle puolelle. Toki tässä on sen lelun häivytys mutta en usko että siitä tulee ongelmaa. Ongelmana on se ettei ole omaa estettä, ja sen olen päättänyt että ensi kuussa se ongelma on ratkaistava :D
  • Kokonaisvaikutus
Aika sekava, mutta hyvällä mallilla :D