Hyvin nukutun yön jälkeen hyppäsimme bussiin katsomaan kuinka intiaanit hoitavat tiluksiaan. Tiesittekö että Miamissa on annettu kahdelle intiaaniheimolle isot maa-alueet ja heidän ei tarvitse maksaa veroja? Toki maa-alueet on suota ja verotkaan ei niin isoja ole, mutta onphan edes jonkun sortin hyvitys muutaman sadan vuoden takuisista vääryyksistä. Paikan nimi on siis Everglades. Ja se periaatteessa on siis joki joka virtaa Atlanttiin. Sieltä löytyy myös sellainen harvinaisuus kuin Floridan Pantteri.Se ilmeisesti kuitenkin hieman pelkää ihmisiä ja oltiin päivällä liikenteessä joten sellasta ei nähty. Ja joki on hurjan syvä, 20-25cm jonka takia siis käytetään näitä propeliveneitä. Sitä vaan jäin miettimään jotta jos sinne CSI Miamissa dumppaa ruumiin ni aika hyvin se sieltä kyllä näkyy? No toki alue on laaja ja sitten siellä on noita alligaattoreita ja krokotiilejä. Krokotiilit pystyvät siis käsittelemään suolavettä (paitsi ihan pikkuiset) ja siksi ovat tuolla yleisempiä kuin alligaattorit joilta tämä kyky puuttuu. Vesi siis on sekoitus makeaa ja suolaista. No siinä päivän tietoannos, nyt valokuvien ihmeelliseen maailmaan!
Esitys jotta ymmärtäisimme jotta emme mene krokojen aitaukseen, emme syötä niille itseämme, emmekä käy taputtamassa niitä. Mies näytti ja kuulosti ihan Johnny Knoxvilleltä, ja oli tainnut ennenkin tehdä tuota krokojen päällä hyppimistä. Opittiin myös se että krokot ovat todella laiskoja. Ne eivät jaksa lähteä saalistamaan, eli jos sellainen hyökkää hyppää nopeasti muutaman metrin päähän. Kroko katsoo silloin matkan olevan liian pitkä ja jää paikalleen odottamaan helpompaa saalista. No en kuitenkaan käynyt kokeilemassa oliko näin.
Niille jotka eivät ajelulle lähteneet oli luvassa kuitenkin ihan aidatulla alueella asuvia krokoja.
Jarnoa jänskättää tuleva...
Tälläisellä sitä sitten lähdettiin matkaan! Kuulosuojaimet päähän ja menoksi.
Tuli ihan kotoinen olo kun ihasteli ulpukoita. Ja sitten meinasi ottaa yhden matkamuistoksi...
Saatiinhan sitä intiaanitunnelmaakin?
Tuuli tuivertaa tukassa, ja elämästä täytyy nauttia!
Reitti oli kai kasvanut hieman umpeen?
Le Capitan
Naapureiden vene
Aallot joella.
Krokoilla oli tollaisia poseerauspaikkoja jossa turistit saivat ottaa niistä kuvia. Mie kyllä epäilin et onko ne muovisia? Totuus voi kuitenkin olla että ne tarvii aurinkoa ja nuo oli niitä aurinkoisimpia paikkoja (Silti ne oli muovisia..?)
Laiturilla tervetulokomitea. Ja eikun pois veneestä?
Oli siellä myös paikallinen särki.
Kaverit lämmittelee ja uneksii pääsevänsä isoina oikean auringon alle.
Että jos et saanut ittees tapettua siellä joella ni vielä ois mahkuja?
Päiväuniaika
Niin tytyyväinen ilme kasvoilla. Olikohan tää se Fat-Joe?
Ja mie sain pitää ihan elävää lämmintä ja pörröistä krokovauvaa sylissä... Eikun siis se oli ihan jääkylmä ja kova, mutta silti niin hienoa!!!!
Pikkuräpylä 
Minkähän näistä citymaastureista itselleni valitsisin?
Mutta sitten koska kaikki ilo loppuu aikanaan niin loppui myös tämä kiertoajelu ja olikin aika lähteä kotia kotia. Jäätiin bussista pois kaupungilla, sillä opas oli ystävällisesti kertonut meille kyseisen liikkeen paikan. Älkää peljätkö, en ottanut uutta tatuointia, sillä hinnat tuossa paikassa lähtivät 200$ ja sellainen jonka olisin halunnut olisi maksanut vähintään 700$. Matkakassa ei nyt antanut periksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti