Matka maailman ääriin osa1

Päivä 1. Matka alkakoon!

Aamu alkoi ihanasti vaakasuoraan satavalla lumella. Lenkki koiruuden kanssa ja tavarat kyytiin. Auton nokka kohti Lempäälää ja Minnaa. Neito älysi aika aikaisessa vaiheessa minne ollaan menossa, aloitti hieman kysyvällä piip äänellä joka asteittain muuttuin melkein suoraksi huudoksi höystettynä häkin paukuttamisella. Ja ilo oli taas aivan sanoin kuvaamaton, kun pieni pääsi pihalle. Harmituksen aiheuttajana oli ainoastaan pallo, joka oli viime reissulta kasvanut ja ei enää mahtunut kunnolla suuhun. No onneksi Minna oli korjannut asian meidän lähdön jälkeen ja antanut neidolle Running Egin. Kenties väärä valinta pallomaaniselle koiralle? Mutta meneehän se kaksi viikkoa pihallakin ;)

Kuulumiset vaihdettiin ja herkut löysivät tiensä masuihin, ja sitten matku jatkui ruokalinjalla Ideaparkissa. Sieltä matka alkoikin jo lähestyä määränpäätä, ja Keravan kautta koukaten löysimme itsemme Sokos Hotel Flamingosta. Sielläkin saimme seuraa Eijasta ja yllättävästi ruuan merkeissä.

Matkan motto!

Päivä 2. Lentomatka alkakoon!

Alkudrinkki lentokentällä

 Maisemat pilvien päällä. Mikähän siinä muuten on että me lennetään aina siiven kohdalla???

 Merta näkyvissä!!!

Jarskia jänskättää lentäminen?

Ja vihdoin ja viimein, Uusi Manner näkyvissä!!!!

Aamulla hyvin heikosti nukutun yön jälkeen pakkasimme laukut ja matkasimme kohti lentokenttää. Miulla oli aikasta monta perhosta yön aikana pesiytynyt masuun, liekkö ilmastointi vai mikä ollut syynä? Lento lähti ajallaan ja matkaahan oli siis meito 9 tuntia. Täytyy kyllä sanoa että ennakko-odotuksista poiketen lento oli hyvin mukava ja meni varsin sujuvasti. En edes ihan joka 15 minuutin jälkeen katsonut kelloa. Syynä oli varmaankin Madagaskar 3 ja X-men? Onneksi jäi muutama ihan mielenkiintoinen elokuva odottamaan paluulentoakin.

Ensimmäinen yhteinen kuva lentokentältä. Piti ihan keskittyä ;)

Ja sitten olimmekin jo JFK kentällä. En kyllä käsitä miksi kaikki sitä suureksi sanovat, aika pieni salihan tuo oli? Ja henkilökuntaakin oli vain yksi raaskittu palkata siihen jonoon jossa olimme. Reilun tunnin seisoskelun kuluttua pääsimme vastailemaan kysymyksiin kuten kuinka kauan olette ja menikö matka hyvin. Siinä otettiin myös sormenjäljet ja valokuvat. Toivottavsti oli tukka hyvin? Sen jälkeen pääsimmekin suoraan laukkujen luokse, jotka olivat jo ystävällisesti nostettu lattialle hihnalta. Sitten ulos ihmettelmään suurta maailmaa. Hieman taisi nuo mittasuhteet mennä sekaisin, koska pilvenpiirtäjät näyttivät niin pieniltä. Kyllä ne vaan sit lähempää ja vertauskohteiden kanssa näyttivät todella suurilta. Keltainen taksikin löytyi heti ja pientä maalaisruskkoa ihmetytti ja pelotti suuresti liikeenne. Aika paljon olisi muuten miulle pitäny maksaa että olisin autolla itse lähtenyt ajamaan. Sillä vaikka Helsingissä onkin helppo ajaa, veikkaan että tuo vähintään 5 kaistan systeemi olisi vaatinut hieman opettelua. Vajaan tunnin taksimatkan jälkeen löysimme itsemme hotellille. Ilta oli jo hämärtynyt, mutta silmään pisti hotellin ovelle paistava punainen valo, ja kas kummaa, hotelli olikin Empire State Buildingin takapihalla!!! Hotellissa meidät vastaanotti hieman pöllyissä oleva torakka sekä ihan mielettömän ystävällinen henkilökunta. Hotelli oli tasan juuri niin hieno kuin netin kuvissakin. Huone oli hyvin yksinkertainen mutta sehän oli juuri sopiva meille ;)

Heti kun tavarat oli saatu huoneeseen siirryimme takaisin respaan jossa kysyimme mihin mennä kostuttamaan matkan aikana kovasti kuivanutta kurkkua. Respan setä ystävällisesti kysi että haluammeko alkoholillista ja alkoholitonta kostuketta. Ette ikinä arvaa mitä vastasin??? Hän ystävällisesti ohjasi meidät viereiseen irlantilaiseen pubiin, josta löytyi hieman purtavaa ja juotavaa. Tilasin kanasalaattileivän, ja opin samalla että paikallinen salaatti on majoneesi. No hyvää leipä oli silti. Sitten alkoi jo uni tulla ja matkasimme takaisin hotellille. Nukuimme valot päällä, emme jostain syystä tahtoneet noita torakkakavereita kaveriksi. Ei niitä onneksi kyllä näkynyt kuin tuo yksi kaveri.