"Lysti ja Tuittu"

"Lysti ja Tuittu"

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Matka Maailman ääriin osa 3

Päivä 4: Lämpöä luvassa

Sitten koitti aamu jota olimme odottaneet: Miami Beach Here We Come!!!! Lämpöä, aurinkoa ja merta. Voiko ihminen muuta pyytää? No aussieita tietenkin! Aamupala subissa ja sitten taksilla kohti lentokenttää. Koska me suomalaiset haluamme olla ajoissa. No me oltiin sitten huolella ja kunnolla ajoissa. Turvatarkastukset olivat hyvin miedot, täytyi vaan mennä x:nä seisomaan pieneen kuvauspisteeseen ja sitten odottelemaan. Itse olin varustaunut katselemaan kauppoja ja viettämään siten aikaa, ja tässä se shoppailu sitten oli:
Lentokentän viihde-elektroniikkakauppa

Löytyi sieltä myös terveyskauppa, siellä oli myytävänä banaaneja ja omenoita. Todellakin niille täytyy olla oma terveyskauppa. Lentokenttä jolla olimme oli siis La Guardian. Ja täällä se sitten iski, tuo amerikkalaisten ja varsinkin latinojen ärsyttävä käytös. Tähän tulemme palaamaan vielä usemapanakin päivänä, mutta se alkoi täältä. Eli kuulutus tulee, boarding alkaa. Muutama ihminen hyppää jonoon. Boarding oli jaettu moneen osaan, ja me siis oltiin aika viimeisiä joten ei vielä suurta paniikkia. Sitten tulee kuulutus no niin nyt odotetaan näitä ja näitä jotta saisimme seuraavan porukan otettua. Ei näy ei kuulu. Ja sama toistuu uudelleen ja uudelleen. Ja sitten loppujen lopuksi mekin pääsemme koneeseen. Jossa heti alkaa kuulutukset voisitteko istua alas, emme pääse lähtemään ennen kuin istutte. Ja mitään ei tapahdu. Ihmiset seisovat ja juttelevat eikä niillä tunnu olevan minkäänlaista kiirettä. Laittakaa elektrooniset laitteet kiinni. Ipad vaan räpsii kuvia. Mie ja miun latinolapsi lentokoneessa. Lähtöaika tuli ja meni ja edelleen lentoemännät epätoivoisesti yrittävät saada ihmisiä ymmärtämään että tää nyt ei toimi. 45 minuutin kuluttua pääsemme lähtemään. Mutta ette ikinä arvaa mitä tapahtuu kun alkaa laskeutuminen? Oi luoja mulla meinas palaa hermo kiinni. Jos lentoemo käy siulle 3 kertaa sanomassa että laita nyt se penkki pystysentoon, ni mikä siinä oikeesti on niin vaikeeta???

Mutta no niin, lennosta selvittiin hengissä. Facebook on siis täydellinen keksintö! Laitoin siellä kyselyn jotta onko kukaan aussieihminen kiinnostunut näkemään meitä, ja kuinka ollakkaan, kyseinen kyltti löytyi kahden naisen pitelemänä lentokentällä:
Kuva on kylläkin otettu jo hotellilta. Mentiin aussietaksilla kahville ja sitten naiset tiputtivat meidät hotellille. Sovittiin treffit myöhemmäksi. Kyllä meinas oikeesti kyynel tulla silmiin, niin ihania he olivat!!!

 Mutta hotellin nimi on Red South Beach. Kuten kuvista näkyy, se on yllättävästi aika punasävyinen ;)


Mutta koska tässä vaiheessa kello oli jo todella paljon, oli aika kömpiä peiton alle ja uneksia huomisesta :D

1 kommentti:

Hanna P kirjoitti...

Voihan latinot, otan osaa. Mie oon tässä nykyisessä työssä jo ehtinyt huomata, että ulkomaalaisten aivot ei vaan toimi samalla tavalla kun meidän.