Jatsin luokse ja jäljelle!

Mamma on tullu järkiinsä! Me mentiin pitkästä aikaa Jatsin luokse! Vähänkö siistii! Ajettiin autolla johonkin ja ne jätti meidät takakonttiin kököttämään. Vähän me huudettiin, mutta vaan siks kun tiedettiinhän me että ne meni jälkiä tallaamaan. Sit kun ne tuli takas, lähettiin lenkille. En kyllä tajua, miks piti alkuun olla hihnassa? Ihan älytöntä, kun kerran maalla ollaan niin siellä juostaan tuhatta ja sataa eikä roikuteta mammaa hihnan päässä. Jatsi meni jo, v***u älä vedä!! Henkitorvi meinas katketa!! Äh, pakko oli antaa periks ite, on se tyyppi niin jääräpäinen. No nyt koitti vapaus! Tätä lenkkiä ei oo ennen kävelty, on tuossa Hannassakin se hyvä puoli että joskus keksii jotain uutta. Jatsi ei alkanu leikkii, vaikka kuinka haukuin. On se joskus aika tosikko.

Jatsi meni lenkin jälkeen autoon. Lälläslää, pääsinpäs ekana hommiin! Oli kyllä lapsellisen helppo, janaa ei ollenkaan ja pelkkiä suoria ja pari kulmaa. Kepit nostin heti kun löysin ekä pureksinu niitä muuten yhtään. Nimittäin Jatsi on olevinaan muuten niin fiksua, mutta kepeistä se tekee selvää jälkeä. Hahhaa, menis töihin tulitikkutehtaalle! Kyllä tulis pikkupärettä kun liukuhihnalta.
On se vaan kiva joskus tehä tuo mamma hyvälle mielelle. Se leikki mun kanssa tosi iloisena. Hannakin heitti patukkaa mulle ja tapansa mukaan höynäytti vikasuuntaan. Joojoo, tosi hauskaa ku naurovat mulle. En muka meinannut löytää patukkaa. Hm!

Vuoronvaihto ja Jatsi ajoi jäljen. Kai silläkin meni hyvin kun Hanna näytti niin iloselta.

Sitten lähdettiin Jatsin pihaan. WTF?? Jättivät meidät takakonttiin ja alkovat siivota Jarnon autoa! No onko hullumpaa nähty! Ei mua vaan vaivaa, vaikka Jatsin auto tai koti ois kuinka karvassa ja hiekassa. En takuulla siivois. Ei noita ihmisiä voi aina tajuta.

Sitten lähdettiin etenemään ja parin pysäyksen jälkeen päästiin kotiin. Pitkään piti houkutella, että sais ruokaa. Anto ne lopulta kun tajusivat, että ketkä tässä on isoimman työn tehneet. Jatsi on kyllä epäreilu, söi taas hullun vauhtia ja kärkky sitte mun ruokia. Vois tuo Hannakin vähän kouluttaa koiraansa.

Hanna paisto jotain oudonhajuista ruokaa ja sitten ne söi. Jatsi sai jämät! Hei, mulle kans! Mamma anto omat tähteensä kun ei jaksanu syödä, mutta voi juma miten pahaa! En tiiä mitä se oli, mutta en olis syöny jos ei Jatsi ois kärkkyny taas siinä vieressä. Ehei, järkevä koira ei anna tuolle sitä iloa että syö MINUN mamman jämät. Pakko niellä vaikka yääkh!! Hyi helv...!

Ihmiset meni saunaan ja ulkoa kuului outoa pauketta. Ei loppunu vaikka me haukuttiin ihan täysillä.
No niin. Piti arvata. Mamma ja Hanna aikoo taas lähteä johonkin kun alkovat tällätä itseään. Menkööt. Väsyttää. On ne tulleet ennenkin takas ja siihen luotetaan nytkin.