Notre Damen kellonsoittajakoira

No joo. Alkaa mielenkiintoiseksi käydä tämä meidän neidin elämä. Nythän siis tassun antura alkaa paranemaan, kiitos Martinan ja hänen ihmevoiteensa. On nimittäin ihmeellinen tökötti, kun anturahaavan muutamaan päivään parantaa. Pidän minä siinä edelleen sidettä kun mennään treenaamaan, mutta kotona juoksentelee jo ilman. Kun ei neito sitä nuole. Mutta sitten tähän Notre Damen kellonsoittajakoiraan. Meiltä nimittäin löytyy sellainen. Quasimodo olisi tuosta kyttyrästä oikein kateellinen. Ja kyttyrähän ilmestyi aika nopeasti. Eka arvaus oli että amppari kerkesi pistämään, mutta kun ei laskenut yön aikana mentiin näyttämään Martinalle. Ja arvatkaapa  mikä on koiralla syynä pattiin: Se on allerginen penisiliinille!!! Eli kun ton tassun haavan takia laitettiin se penisiliinipiikki, se on nyt sit pukannut siihen allergisen reaktion. Ja verikokeet vahvistivat tiedon. Eli nyt sitten eletään kyttyrän kanssa muutama viikko, kun kuulemma ei ole mikään nopea laskemaan. Joten tästä eteenpäin kun minun on pitänyt lääkärissä muistaa etten ota penisiliiniä, on se muistettava myös koiran kohdalla. Että tälläistä :D Nyt treenaamaan liikkeestä seisomista, hieman vielä hakusessa ja tänä iltana pitäisi se osata. Ai miten niin jätän viime tippaan asiat ;)